Pienet elokuvateatterit eivät jää Suomessa Finnkinon jalkoihin (original) (raw)

Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Elokuvateattereiden digitoituminen pelasti monen pienen teatterin Suomessa. Filmiaikana elokuvat levisivät hitaammin, nykyään "indie-teattereihinkin" saadaan uudet elokuvat nopeammin.

Kuva: YLE

Jo 70 prosenttia suomalaisten elokuvateatterikäynneistä tehdään Finnkinon teattereihin. Tätä ei kuitenkaan koeta uhkana pienempien, niin sanottujen indie-teattereiden kannalta. Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistisen mukaan hyvä elokuvavuosi tuo rahaa niin pienten kuin suurtenkin teattereiden pussiin.

- Ja elokuvakulttuurin kannalta ajatellen, Finnkinohan toimii ainoastaan 11 paikkakunnalla ja Suomessa on teattereita yhteensä noin 150 paikkakunnalla. Kokonaisuuden kannalta kaikilla teattereilla on erittäin suuri merkitys, Koistinen toteaa.

Muutaman viime vuoden aikana kaikkiin indie-teattereihinkin tehty laitteiston digitointi on palvellut Koistisen mukaan erityisesti pieniä teattereita. Tällä hetkellä kaikki toiminnassa olevat elokuvateatterit Suomessa on digitoitu, filmikeloja ei ole levitetty enää viime vuoden jälkeen lainkaan.

- Erityisesti heikoimassa asemassa filmiaikana olleille teattereille digitoimisella oli suuri merkitys. Nykyään nekin teatterit jotka siis aiemmin eivät saaneet filmejä käyttöönsä samaan aikaan kuin suuret teatterit, saavat ne käyttöönsä samaan tahtiin. Tämä on vaikuttanut erittäin myönteisesti pienten teattereiden yleisömääriin.

Tähän yhtyy myös kotkalainen elokuvateatteriyrittäjä Tero Lindqvist, jonka kahdessa teatterissa tehtiin viime vuonna katsojamääräennätys.

- Ensi-iltoja on saanut digitoimisen jälkeen nopeammin näytille. On hienoa, että pienemmilläkin paikkakunnilla pystytään nykyään tarjoamaan samoja elokuvia, kuin suurillakin paikkakunnilla, Lindqvist toteaa.

Finnkino ei tavoittele monopoliasemaa

Elokuvateatteritoiminnan merkittävin tukija Suomessa on Suomen elokuvasäätiö. Tuet kohdistuvat enimmäkseen juuri pieniin ja keskisuuriin teattereihin. Kyseessä on opetusministeriön myöntämä osuus Veikkauksen tuotoista elokuvien levittämisen ja esittämisen tukemiseen. Elokuvasäätiö tukee rahoilla lähinnä laitteistohankintoja ja kunnostusta.

Kotkalainen elokuvayrittäjä Tero Lindqvist sai neljän teatterisalin digitoimiseen 40-60 prosenttia säätiön tukea.

- Tukimäärä vähän vaihteli neljän salin välillä. Uuden projektorin hintahan on sellaisen pienen omakotitalon hintaluokkaa. Siitä voi vähän päätellä, kuinka suuresta satsauksesta on kyse, Lindqvist toteaa.

Finnkinon teatterit ovat joutuneet indie-teattereista poiketen rahoittamaan digitointinsa niin sanotulla vpf-integraattorilla, joka kerää rahaa elokuvien maahantuojilta. Virtual print fee -maksu on käytössä useissa maailman maissa.

Digitalisointi on vaikuttanut erittäin myönteisesti pienten teattereiden yleisömääriin.

Tero Koistinen

- Finnkinon käyttämä vpf-malli on ihan tyypillinen tapa rahoittaa digitointia etenkin muualla maailmalla. Tällaisen rahoitusmallin käyttäminen olisi täysin mahdotonta pikkuteattereille, sanoo Tero Koistinen Suomen Filmikamarilta.

Finnkinon talousjohtaja Vesa Aittomäen mukaan elokuvafirman tavoitteena ei ole valloittaa koko Suomen maankamaraa.

- Aivan pienimmille paikkakunnille suurten teattereiden rakentaminen ei ole edes järkevää vähäisen katsojapotentiaalin vuoksi. Olemme keskittyneet tarkoituksella suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Pienimmät Finnkino-paikkakunnat ovat tällä hetkellä Rovaniemi ja Pori.

- Totaalisen monipoliasemaan ei ole tarkoitusta eikä tarvettakaan päästä, Aittomäki jatkaa.

Esimerkiksi Kymenlaakson maakunnan alueella ei ole vielä ainuttakaan Finnkinon teatteria.

Elokuvateatteriaiheen käsittely jatkuu Yle Kymenlaakson radiossa keskiviikon aikana.