Valkokankaan suursuosio jatkuu – elokuvissa käydään ennätystahtiin, uusia teattereita syntyy ja leffassa voi nauttia jo viiniä (original) (raw)

Elokuvissa käydään toista vuotta peräkkäin ennätystahtiin yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Uusia suuria elokuvateattereita putkahtelee etenkin pääkaupunkiseudulle, mutta myös maaseututeatterit menestyvät. Katsojille tarjotaan nyt huipputekniikkaa, sohvia ja baaripalveluita.

Elokuvateattereiden penkkejä kulutettiin Suomessa viime vuonna lähes 8,7 miljoonaa kertaa. Luku on toiseksi suurin vuoden 1983 jälkeen. Edelle menee vain edellinen vuosi 2015, jolloin elokuvissa käytiin liki 8,8 miljoonaa kertaa.

On mahdollista rikkoa jopa 10 miljoonan katsojan raja.

Tero Koistinen

Loppuvuodesta 2016 elokuva-alalla uskottiin, että yhdeksän miljoonan katsojan raja menee rikki. Elokuvahittien ennustaminen on kuitenkin vaikeaa ja tavoitteesta jäätiin. Tilastoja ylläpitävässä Suomen Filmikamarissa uskotaan vahvasti, että maaginen raja rikotaan lähivuosina.

– Viime vuosien katsojamäärät sekä teattereiden uudistumistahti luovat uskoa siihen, että muutaman vuoden sisällä on mahdollista rikkoa jopa 10 miljoonan katsojan raja, arvioi Suomen Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.

Perhe-elokuvat jyräävät

Lähes joka kolmas kerta katsoja valitsi kotimaisen elokuvan. Etenkin koko perheelle suunnatut elokuvat siivittivät leffavuoden 2016 miltei ennätykseen. Risto Räppääjä oli takuuvarma katsojien ykkössuosikki. Yllätyksiä olivat epätavallinen supersankarielokuva Deadpool ja visuaalisesti upea kotimainen dokumentti Järven tarina

– Viidestä vuoden katsotuimmasta elokuvasta peräti neljä oli kotimaisia ja niistä kolme perhe-elokuvia, iloitsee Koistinen.

Vuoden viisi katsotuinta elokuvaa olivat Risto Räppääjä ja yöhaukka, Angry Birds, Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu, Lemmikkien salainen elämä ja Luokkakokous 2. Vuoden 30 katsotuimman elokuvan listalla kotimaisia elokuvia on yhteensä 11.

Draamaelokuvien ohella TOP 30 –listalle nousi kaksi kotimaista dokumenttielokuvaa. Järven tarina keräsi hienosti noin 187 000 katsojaa ja Apulanta –yhtyeen vaiheista kertova Teit meistä kauniin –elokuva tavoitti reilut 105 000 katsojaa.

Majava on järvessä ja syö lehtiä dokumentissa Järven tarina.

Järven tarina todisti, että visuaalinen dokumenttielokuvakin voi menestyä. Kuva: Teemu Liakka

Vuoden iloiset yllätykset

Tero Koistisen mukaan elokuvavuosissa on aina yllätyksiä ja eniten katsojia on aina tammikuun ensimmäinen päivä, kun ennustellaan alkavan vuoden menestyksiä.

– Vuoden lopussa sitten katsotaan miten kävi, lasketaan ruumiit ja jaetaan pystit. Vuoden suurimpia yllätyksiä ympäri maailmaa oli supersankarielokuva Deadpoolin menestys. Se oli Suomessakin kuudenneksi katsotuin. Yllättäin myös maakuntateattereissakin näkyi nyt supersankarielokuvia top-kympissä.

Monisalistuminen etenee hitaasti mutta varmasti.

Tero Koisitnen

Valtion tuella elokuvateattereita on digitoitu ahkerasti maakunnissa ja pienillekin paikkakunnille on tullut teattereita. Erilaiset yhdistykset ovat myös aloittaneet esitystoimintaa, koska digiteattereihin elokuvien saatavuus on paljon helpompaa kuin filmiaikana.

– Pienilläkin paikkakunnilla monisalistuminen etenee hitaasti mutta varmasti. Esimerkiksi Äänekoskelle avattiin viime vuonna kaksisalinen teatteri, kertoo Koistinen.

Suomessa toimii tällä hetkellä 171 elokuvateatteria ja niissä on 327 salia. Osa teattereista on ei kaupallisia ja toimii satunnaisesti, kuten esimerkiksi Turun Logomon sali. Elokuvia näytetään yli 130 paikkakunnalla.

Supersankarielokuva Deadpool oli vuoden 2016 yllättäjiä.

Supersankarielokuva Deadpool oli vuoden 2016 yllättäjiä. Kuva: Twentieth Century Fox Film Corporation

Ruotsalaiset ketjut jyräävät

Bisnesmielessä elokuvateatterialaa hallitsee kaksi ruotsalaista ketjua. Finnkinon ja Bio Rexin teatterit nappaavat yli 80 prosenttia elokuvalippujen myyntituloista.

Suurin on Finnkino: 11 kaupunkia, 14 teatteria ja 98 salia. Niissä on yhteensä liki 15 000 istumapaikkaa. Vertailun vuoksi: Hartwall Areenalla mahtuu konsertteihin noin 12 000 henkilöä. Finnkino toimii myös elokuvien maahantuojana ja levittäjänä.

Finnkinolle vuosi 2016 merkitsi toista peräkkäistä ennätysvuotta. Sekä vuonna 2015 että 2016 ketjun teattereissa kävi 5,9 miljoonaa katsojaa. Niistä joka viides käynti osui 3D-näytökseen. Toimitusjohtaja Veronica Lindholm on tyytyväinen tulokseen, sillä se saavutetiin ilman vuoden 2015 James Bondin kaltaista hittiä.

Uudemman Bio Rex Cinemas –ketjun omistaa Svenska Bio. Kahdeksalla paikkakunnalla toimivan Bio Rexin pohjoisin teatteri toimii Rovaniemellä ja eteläisin Hämeenlinnassa. Torniossa Bio Rex avasi viime heinäkuussa uuden teatterin ja sai valmiiksi Vaasan teatterin täysremontin joulukuussa.

– Vaasan teatteriin tuli nyt kuudes sali. Katsojia Bio Rexeissä kävi vuoden aikana yli 680 000 ja teattereissa näytettiin yli 150 eri elokuvaa, kertoo toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

Aku Jaakkola elokuvateatterin aulassa

Aku Jaakkolan luotsaama Bio Rex -ketju toimii kahdeksassa kaupungissa. Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle

Bio Rex täydentää Finnkinon aukkoja

Finnkinolla ja Bio Rexillä ei ole teattareita samoissa kaupungeissa, mutta se ei Jaakkolan mukaan tarkoita keskinäistä työnjakoa.

– Olemme aiemmin olleetkin samoissa kaupungeissa. Ensisijainen tavoitteemme on kehittää koko markkinaa pitkällä aikajänteellä ja investoida sinne missä tarve on suurin. Esimerkiksi Torniosta puuttui teatteri kokonaan. Suomessa on vielä kolkkia joissa elokuvateatteri ei ole 2010-luvun vaatimusten tasolla.

Bio Rex –kejussakin jyräsivät viime vuonna Risto Räppääjä, Angry Birds ja muut perheleffat, mutta yksi erikoisuus top-listalta löytyy.

– Se oli En man som heter Ove. Tämä johtuu pitkälti Vaasan, Porvoon ja Pietarsaaren teattereiden asiakasprofiilista, kertoo Jaakkola.

Bio Rexin seuraava hanke on uusi eteläisin teatteri Hyvinkään Sveitsiin. Sinne tulee viiden salin ja 400 paikan elokuvateatteri tänä vuonna.

Helsinki, Espoo ja Vantaa kärjessä

Suurinta elokuva-alan kasvu on ollut tietenkin pääkaupunkiseudulla, jossa isot ketjut ovat laajentuneet lähekkäin. Bio Rexin teatteri syntyi Espoon Selloon ja Finnkino pystytti teatterin Vantaan Flamingoon.

Bridgepointin ja Bonnierin omistama Finnkino avasi uudet elokuvateatterit Kuopioon 2013 ja Lappeenrantaan 2015. Isot uudistukset yhtiö on toteuttanut Tampereen Plevnassa, Turun Kinopalatsissa, Espoon Sellossa ja Helsingin Tennispalatsissa.

Suomen ensimmäinen multipleksi- eli monisaliteatteri Fantasia Jyväskylässä on odottanut uutta kehitysvaihetta, mutta kuutta salia isompaa toimitilaa ei useista yrityksistä huolimatta ole vielä löytynyt. Vuonna 1993 avatussa Fantasiassa on 803 paikkaa.

Finnkino Scala, Kuopio.

Finnkino avasi 882-paikkaisen teatterin Kuopioon vuonna 2013. Kuva: Nordic Cinema Group

Lisää mukavuutta saleihin

– Suuret uudet teatterit ovat nostaneet elokuvissakäyntiä sadoillatuhansilla. Finnkinon uudistaman Tennispalatsin suurimman salin kaltaisia esitysteknisiä premiumsaleja tulee varmasti lisää, arvioi Tero Koistinen Filmikamarista.

Seuraava Scape-premiumsali on jo rakentumassa kauppakeskus Iso Omenan uuteen siipeen Espoossa. Finnkino avaa huhtikuussa seitsemän salia, joissa on yhteensä 925 paikkaa. Premiumsalissa Finnkino luottaa Dolby Atmos-äänentoistoon, tehokkaaseen laserprojektoriin, 160 neliön valkokankaaseen ja luksuspenkkeihin. Kaiuttimia löytyy joka puolelta katsomoa, myös katosta.

Premiumsaleja tulee varmasti lisää.

Tero Koistinen

Iso Omenan jälkeen Finnkino aikoo palauttaa suuren elokuvateatterin Helsingin Itäkeskukseen. Tavoitteena on avata suuri yhdeksän salin teatteri vuonna 2018.

Helsingin alueella elokuvateatterikenttä elää koko ajan. Uusien lisäksi vanhoja remontoidaan, osa on tyhjillään ja odottaa uusia toimijoita. Muun muassa Helsingin keskeisin elokuvateatteri Bio Rex 80-vuotiaassa funkkistalo Lasipalatsissa on remontissa. Se avautuu keväällä 2018 osana uutta Amos Rex -taidemuseoa eikä tule pyörittämään päivittäin elokuvia, vaan toimii erikoisteatterina.

Kino Bio Rex Lasipalatsissa Maannerheimintiellä Helsingissä.

Bio Rex on remontissa ja avautuu keväällä 2018. Kuva: Juha-Pekka Inkinen

Baari tuli teatteriin

Suurten teattereiden vastavoimana Suomeenkin on rantautunut pieniä ja intiimejä elokuvateattareita. Helsinkiin on tullut yhden tai kahden salin teattereita, joissa elokuvien ohella voi nauttia ruoka- ja juomatarjoilusta.

– Näistä tuorein on Kallioon marraskuussa tullut Riviera, joka avattiin 80-luvulla sulkeutuneen vanhan Riviera –elokuvateatterin tiloihin. Siellä on baari ja nojatuolimaista elokuvien katselua, kertoo Tero Koistinen.

Rivieran paikalla toimi Bio Kruunu vuosina 1955-1977. Rivierana teatteri toimi viisi vuotta 1977-1982. Marraskuun lopussa uudelleen avatussa Rivierassa on 60 –paikkainen sali ja itsenäinen 30-paikkainen baari. Elokuvasalissa on täydet alkoholioikeudet ja siellä istutaan yhden tai kahden hengen sohvissa. Juomille ja naposteltaville löytyy vierestä pikkupöydät.

Rivierassa esitetään tunnettujen persoonien elokuvasarjoja heidän isännöiminään. Suosikkielokuviaan näyttävät muun muassa Jörn Donner, Paperi T, Dome Karukoski ja Rakel Liekki.

Sherwan Haji ja Sakari Kuosmanen Aki Kaurismäen elokuvassa Toivon tuolla puolen.

Sherwan Haji ja Sakari Kuosmanen Aki Kaurismäen elokuvassa Toivon tuolla puolen. Kuva: Malla Hukkanen

Liika holhous närästää alaa

Alkoholilain höllentymistä odotellaan elokuvateattereissa suurella mielenkiinnolla. Ala toivoo, että saisi itse päättää millaisia palveluja asiakkaille tarjotaan. Tero Koistinen korostaa, että elokuva-alaa ei kuitenkaan haluta muuttaa ravintola- tai juomabisnekseksi.

– Nythän lainsäädäntö on sitä mieltä, että jos teatterissa on lattiassa porrastusta, niin se estää alkoholitarjoilun. Olisi todella mahtavaa, kun tulee se Sinkkuelämää 6 tai vastaavaa niin katsojat voisivat nauttia yhden skumppalasin näytöksen aikana.

Tero Koistinen löytää elokuvavuodesta 2016 monia helmiä, mutta nostaa yhdeksi sykähdyttävimmäksi Juho Kuosmasen ohjaaman Hymyilevän miehen.

– Pidin elokuvasta erittäin paljon ja oli mukava seurata sen menestymistä maailmalla ja Suomessa.

Elokuvasta Hymyilevä mies.

Jarkko Lahti näytteli nyrkkeilijää ja Eero Milonoff manageria elokuvassa Hymyilevä mies. Kuva: Kuokkasen Kuvaamo

Kotimaisuus korostuu juhlavuotena

Alkaneen vuoden elokuvista Koistinen odottaa kotimaisia uutuuksia. Ensimmäisenä sai ensi-iltansa Maarit Lallin ohjaama Kuudes kerta. Siinä pettäviä puolisoita jäljittävä yksityisetsivä Annika (Pihla Viitala) tapaa sulavan viettelevän kiinteistönvälittäjän Rickyn (Antti Luusuaniemi) ja kissa ja hiiri –leikki alkaa.

Helmikuun 3. ensi-iltaan tulee Aki Kaurismäen uutuus Toivon tuolla puolen. Siinä suomalaisen kauppamatkustajan (Sakari Kuosmanen) ja syyrialaisen pakolaisen (Sherwan Haji) polut risteävät. Ennen Kaurismäkeä ehtii teattereihin Jussi Hiltusen Armoton maa, jossa selvitellään välejä erämaassa Lapissa. Pääosissa ovat Ville Virtanen ja Antti Holma. 27. tammikuuta on vuorossa vuoden ensimmäinen perhe-elokuva, Saara Cantellin toinen Onneli ja Anneli -elokuva.

Suomi 100 -juhlallisuuksien alle on kelpuutettu erilaisia näkemyksiä miehistä. Helmikuussa tulevat Dome Karukosken ohjaama Tom Of Finland ja Mika Kaurismäen uutuus Toivon tuolla puolen, syyskuussa AJ Annilan elokuva Antti Tuurin romaanista Ikitie, lokakuussa Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas ja loppuvuodesta Klaus Härön elokuva Suomen kuninkaaksi aiotusta Hessenin prinssistä Friedrich Karlista.

Pekka Strang esittää Touko Laaksosta Tom Of Finland -elokuvassa.

Tom Of Finland -elokuvasta veikataan Tuntemattoman sotilaan ohella alkaneen vuoden kohutuinta elokuvaa. Kuva: Josef Persson

Maaseudulta se pienikin ponnistaa

Kauhavan Y-Kinossa ovat projektorit ja äänentoisto ajan tasalla ja se on Suomen ensimmäinen sohvaelokuvateatteri. Teatteripäällikkö Ilkka Peuran mukaan neljän tunnin Wagner-esitystä on mukavampi katsoa kunnon sohvilta.

– Näytämme ainoana teatterina Suomessa suorina näytöksinä oopperaa ja balettia myöhäisiltoina. Nähtävänä on ollut muun muassa kaikki mahdolliset mitä Lontoon Royal Opera House on esittänyt. Meillä näytetään myös Pariisista ja Barcelonasta oopperoita ja balettia.

Maakunnissa lähdetään elokuviin perheen pienimpien kanssa.

Ilkka Peura

Kauhavan 2016 ykkösleffa oli myös Risto Räppääjä kannoillaan Luokkakokous 2 ja Angry Birds. Y-Kinon vuosikin kiteytyy kotimaisiin lasten elokuviin.

– Perhe- ja lasten elokuvat sekä kotimaiset leffat pitävät meitä maakuntateattereita elossa. Sitten joukkoon mahtuu muutama blockbuster-hitti maailmalta, James Bondit ja vastaavat. Maakunnissa lähdetään elokuviin perheen pienimpien kanssa. Ehkäpä nuoriso katsoo Tähtien sodat ja muut opiskelupaikkakunnillaan.

10 miljoonaa tavoitteena

Ilkka Peura uskoo myös, että kymmenen miljoonan katsojan raja saadaan Suomessa rikki, kun Finnkino on tekemässä uusia isoja teattereita.

– Isommat teatterit ovat satojentuhansien katsojien teattereita, maakuntateatterit painivat kymppitonni-sarjassa.

Menneen vuoden elokuvista Peura tunnustaa tykänneensä lasten elokuvista, koska on itsekin lapsellinen. Etenkin Lemmikkien salaista elämää hän pitää hienosti toteutettuna elokuvana.

Tuntemattoman sotilaan ykistyisnäytöksiä on jo kyselty.

Ilkka Peura

– Ehdoton ykkönen on kuitenkin Matila & Röhr Productionin Järven tarina, uskomattoman hieno dokumentti suomalaisista järvistä. Täällä se oli vuoden katsojatilastossa sijalla 11.

Toinen hieno elokuva Peuran mielestä oli The Revenant, jonka karhukohtauksen Sallasta kotoisin oleva teatteripäällikkö kuvailee olevan kuin elävästä elämästä.

Alkaneen vuoden tarjonnasta Peura odottaa innolla syksyllä tulevaa kolmatta versiota klassikosta. Tuntemattoman sotilaan yksityisnäytöksiä on jo kyselty.

Miesjoukko marssii Tuntemattoman sotilaan 2017 versiossa.

Kolmas Tuntematon sotilas tulee ensi-iltaan lokakuussa 2017. Kuva: Tommi Hynynen

Leffojen salaus ärsyttää kinopomoa

Ensi-illat tulevat teattereiden digitoinnin myötä nyt yhtä aikaa koko Suomeen. Maakuntateattereiden näkökulmasta Peura odottaa vielä lisää joustavuutta elokuvien levitysjärjestelmään.

– Digitaalisuuteen siirtymisen jälkeen elokuvateatteritoiminnassa ei ole tapahtunut muuta uutta kuin, että ei tarvitse enää 40 kilon alumiinilaatikoilla filmejä kuljettaa.

Elokuva toimitetaan nyt digitaalisesti teattereihin. Esityskuntoon se saadaan salausavaimella.

– Jos sama määrä rahaa olisi käytetty teatteritoiminnan kehittämiseen, kun on käytetty epäonnistuneesti piratismin estämiseen, niin tämä bisnes olisi varmaan aika hienoa.

Lehmien tilalle leffoja

Kauhavan Y-Kinoa pienempi kulttimaineen saavuttanut Navettakino on pyörinyt Keski-Suomessa, Konnevedellä jo 16 vuotta. Navettakinon perustivat 12-vuotias Eemeli Mölsä ja 10-vuotias Matti Kakko vuonna 2001. Särkisalon kyläyhdistyskin innostui hankkeesta ja niinpä Eino Tuhkasen tyhjä navetta rakentui elokuvasaliksi. Ensiesityksenä näytettiin tammikuussa 2001 Kulkurin valssi.

Matti Kakko toimii nyt kanttorina ja pyörittää samalla koneistus- ja metallialan yritystä sekä Navettakinoa. Eemeli Mölsä on opiskellut diplomi-insinööriksi ja tekee parhaillaan väitöstutkimusta sähkötekniikasta Helsingin Yliopistossa.

Navettakinossa on 50 paikkaa ja se pyörii ympäri vuoden. Katsojia ei kiusata mainoksilla elokuvien alussa. Yksityisnäytöksiäkin saa ostaa jopa tarjoilun kera. Teatteri on digitoitu keväällä 2011 ja sieltä löytyy Dolby-äänentoisto, Finnkinon Porin teatterin entiset penkit, Eppu Normaalilta hankitut kaiuttimet ja Saksasta tilattu huippuluokan valkokangas.

Navettakino on toiminut Konneveden maalaisiidylissä jo 16 vuotta.

Navettakino on toiminut Konneveden maalaisidyllissä jo 16 vuotta. Kuva: Katariina Korhonen

Digitointi arvellutti aluksi

Kakko ja Mölsä suhtautuituivat filmiformaatin vankkoina kannattajina aluksi nihkeästi teatterin digitointiin, koska pelkäsivät tunnelman teatterissa kärsivän.

– Ei siinä kärsinyt kuin meidän tunnelma, naurahtaa Kakko ja paljastaa, että vanha 35-millinen filmiprojektori on varmuuden vuoksi tallella teatterissa.

Kakko myöntää, että digitointi on taannut sen, että huolimatta syrjäisestä sijainnista Navettakino on pystynyt näyttämään tuoreita elokuvia miltei joka viikonloppu.

Nyt elokuvat sujahtavat Navettakinoon satamegaisella nettiyhteydellä. Nopeasta netistä huolimatta täyspitkän teräväpiirtoelokuvan siirtyminen kinoon kestää noin vuorokauden.

Elokuvavuoden 2017 Navettakino aloitti Maarit Lallin ohjaamalla kotimaisella uutuudella Kuudes kerta. Seuraava elokuva on vielä mietinnässä.

Leonardo DiCaprio voitti ensimmäisen Oscarinsa pääroolistaan armottomassa The Revenant elokuvassa.

The Revenant oli 9. katsotuin elokuva Suomessa 2016. Leonardo DiCapriolle se toi ensimmäisen Oscarin. Kuva: Twentieth Century Fox Film Corporation

20 katsotuinta elokuvaa Suomessa 2016

  1. Risto Räppääjä ja yöhaukka (344 858 katsojaa)
  2. Angry Birds -elokuva (336 373)
  3. Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! (319 894)
  4. Lemmikkien salainen elämä (296 605)
  5. Luokkakokous 2 - Polttarit (290 628)
  6. Deadpool (246 446)
  7. Rogue One: A Star Wars Story (237 409)
  8. Star Wars: The Force Awakens (233 838)
  9. The Revenant (208 604)
  10. Bridget Jone's Baby (199 979)
  11. Suicide Squad (198 130)
  12. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (188 204)
  13. Järven tarina (186 937)
  14. Zootropolis - eläinten kaupunki (146 132)
  15. Ice Age: törmäyskurssilla (138 121)
  16. Inferno (118 472)
  17. Kung Fu Panda 3 (118 258)
  18. Äkkilähtö (117 551)
  19. The Hateful Eight (109 762)
  20. Captain America: Civil War (105 698)