Oulunsalon kirkon seudun paikannimist� (original) (raw)

Oulunsalo ennen kaupungistumista: maalaistaloja ja viljelyksi� Kuivala sai isonvihan j�lkeen uuden nimen Uljas sotilasnimi ��rni Rovastinlantto kuului pappilalle Maankohoaminen synnytt�� uusia saaria ja yhdist�� vanhoja Salo merkitsee saarta, mutta mist� tulee Oulu? Oulunsalon taajama osana Oulun seudun laajenevaa kaupunkialuetta Uusia nimi� on saatu Kourasta ja ��rnist� Juurikastielt� k��nnyt��n Nauriskujalle ja Porkkanakujalle Nimist�ss� Oulunsalon historia liittyy nykyp�iv��n Liitteen� Janne Saarikiven kirjoittama Oulu-nimen etymologia

Oulunsalo on rannikkokunta Oulun etel�puolella toistakymment� kilometri� pitk�ss� niemess�, joka on ennen ollut saari. Muutenkin paikkakunta on nyky��n hyvin erin�k�inen kuin sata tai kaksisataa vuotta sitten. Asutuksen lis��ntyminen ja maankohoaminen ovat vaikuttaneet maisemaan ja my�s paikannimist��n. Oulunsalon keskustan entinen maalaisilme on muuttunut 1960-luvulta l�htien kaupunkimaiseksi, ja samalla nimimaisemakin on muuttunut. Nykyisess� paikannimist�ss� on sek� s�ilyneit� vanhoja nimi� ett� uusia, kaavoituksen yhteydess� muodostettuja nimi�.

Kartta 1: Oulunsalo Suomen kartalla
Kartta 2: Oulun seutu

Piirros 1: Oulunsalo ennen
Piirros 2: Oulunsalo nykyisin

Kun Oulun kaupunki kasvaa, vaikutukset n�kyv�t my�s naapurikunnissa. Kouran talon l�hist� oli 1900-luvun alkupuolella vain peltolakeuksia ja metsi�, nyt se on rakennettu pientaloalueeksi. Koko Oulunsalon keskusta on muuttunut maalaiskirkonkyl�st� kaupunkimaisesti rakennetuksi taajamaksi, ja my�s sen paikannimist��n on tullut samalla paljon uutta. Vanhat nimet ovat uudenkin nimist�n pohjana, mm. keskustan osa-alueet Santaniemi ja Koura ovat saaneet nimens� paikalla olleilta maatiloilta. Toisaalta on my�s luotu uusia kadunnimi�, kuten Lillukkakuja, Meiramitie ja_Luutakuja_, jotka eiv�t perustu Oulunsalon vanhaan nimist��n.

Kuva 1: Kouran tila
Kuva 2: Kerppukuja
Kuva 3: Luutakuja

Oulunsalo ennen kaupungistumista: maalaistaloja ja viljelyksi�

1800-luvulla ja viel� pitk��n 1900-luvullakin Oulunsalon kirkonkyl�n asukkaista valtaosa oli maata viljelev�� v�ke�. Paikannimist�ss� oli maank�yt�n mukaisesti paljon maatilojen ja torppien nimi� ja viljelysnimi�. Niitten lis�ksi oli vesist�nimi� ja mm. metsikk�jen nimi�.

Piirros 3: Oulunsalon kirkon seutu ennen
Piirros 4: Oulunsalon kirkon seutu nykyisin

Kirkon l�hist�ll� oli sennimisi� maatiloja kuin L��kk�,Santaniemi, ��rni ja Koura. Tilojen historia ulottuu satojen vuosien taakse, jopa keskiajalle asti. Kaikki nelj� ovat ainakin jossain vaiheessa olleet suuria ja varakkaitakin tiloja, mutta niiden koko on vaihdellut ajan mittaan. ��rni, joka oli alun perin sotilastorppa, vaurastui ja itsen�istyi 1700-luvulla. My�hemmin tiloja on jaettu pienemmiksi, esimerkiksi Santaniemi jaettiin 1900-luvulla nelj��n osaan veljesten kesken. Santaniemen ja L��k�n vanhat p��rakennukset ovat s�ilyneet Oulunsalon nykyisen taajama-asutuksen keskell�, Santaniemi yksityisomistuksessa ja L��kk� kotiseutumuseona.

Kuivala sai isonvihan j�lkeen uuden nimen

L��kk�, josta on k�ytetty my�s vanhempaa rinnakkaisnime�Kuivala, oli iso maatila aivan kirkon kupeessa. Tilan molemmat nimet perustuvat is�ntien sukunimiin. Tila siirtyi Kuivalan suvulta L��k�n suvulle isonvihan melskeiss� 1700-luvun alussa. Silloin is�nt� Perttu Kuivala vietiin vangiksi Ven�j�lle, ja autioksi j��neen tilan otti haltuunsa Juhana L��kk�, joka oli kotoisin pohjoisempaa Tornion Kaakamolta. Tilannimen ja sukunimen L��kk� taustalla on vanha miehen ristim�nimi L��kk�, joka taas lienee mukaelma germaanisesta miehennimest� L�cke.

Kuva 4: L��kk� ennen
Kuva 5: L��kk� nykyisin

Perttu Kuivala kuului yhteen niist� kantasuvuista, jotka asettuivat jo keskiajalla viljelem��n maata Oulunsalon saareen. _Kuiva_-nimisi� is�nti� mainitaan 1500-luvun asiakirjoissa, ja ehk� 1600-luvulla tilannimeksi ja sukunimeksi muodostui asutusnimiss� tavalliseen tapaan la_-p��tteinen Kuivala. Pohjois-Pohjanmaan Kuiva_-nimi� pidet��n todenn�k�isesti karjalaisper�isen�. Oulunsaloon tiedet��n tulleen keskiajalla asutusta etel�n suunnasta kahta tiet�: l�nsisuomalaisia meritse Pohjanlahtea pitkin ja karjalaisia Ouluj�rven ja Oulujoen kautta. Sukunimi Kuiva lienee karjalaista perua. Se n�ytt�isi olevan l�ht�isin Laatokan rannoilta, miss� se on saattanut olla alkujaan jonkun is�nn�n ulkomuotoa kuvaava liikanimi. Adjektiivilla_kuiva on etel�karjalaisissa murteissa merkitys 'laiha, hoikka' (sukunimist�ss�mme on my�s esimerkiksi nimet Laihanen ja_Hoikka). Samaa juurta kuin Kuiva ja Kuivala ovat it�suomalaiset sukunimet Kuivanen ja Kuivalainen.

Naapuritila, Santaniemi, on syntynyt aikoinaan siten, ett� Kuivalan eli L��k�n tila on jaettu kahdeksi. Tilannime� Santaniemi on k�ytetty ainakin jo 1826. Nimi on saatu sijainnista hiekkaisessa niemess�, mutta ei ole tiedossa, onko nime� Santaniemi k�ytetty aikaisemmin niemen nimen�. Nimi on saatettu muodostaa my�s suoraan tilannimeksi.

Uljas sotilasnimi ��rni

Oulunsalossa on ollut paljon sotilastorppia, jotka olivat Ruotsin vallan aikaan osa ruotusotav�kilaitosta. Ruotusotamiesten sukunimet poikkesivat muun v�est�n sukunimist�. Kun muuan oulunsalolainen Sarkkisen sukua oleva mies otti sotilaan pestin pikkuvihan aikoihin, sotav�en kirjuri antoi h�nelle uuden sukunimen ja merkitsi h�net luetteloonsa nimell� Krister �rn. 'Kotkaa' merkitsev�st� ruotsin sanasta saatu sotilasnimi tuli sitten my�s h�nen sotilastorppansa nimeksi. ��rnin torppa vaurastui, ja siit� tuli my�hemmin itsen�inen tila. Nimen kirjoitusasuna ovat vaihdelleet �rni yhdell� �:ll� ja_��rni_ kahdella �:ll�, mutta ��nt�myksess� on aina pitk� � ("��rni"). Kun ��rnin tila jaettiin kahtia, toinen osa sai nimen_Pikku-��rni_.

My�s tilannimi Koura on satoja vuosia vanha ja saatu sukunimest�. Uudempia asumuksia ovat olleet 1920-luvulla perustettu_Pajula_ ja 1940-luvulla tehty Tetril�. Pajula sai nimens� siit�, ett� paikalla kasvoi paljon pajua. Tetril�n nimi on oulunsalolaisessa ymp�rist�ss� v�h�n vieras, sill� se annettiin sota-aikana it�karjalaisen Tetrivaaran mukaan, mist� rakennuksen hirret tuotiin. Tetril�n paikalla oli aiemminkin ollut maatila, alun perin torppa, nimelt��n Salmela. Nimet Tetril� ja_Pajula_ j�iv�t l�hinn� vain viralliseen k�ytt��n, sill� tavallisesti kyl�l�iset puhuivat niist� asukkaiden sukunimien mukaan_Kinnusena_ ja Korhosena.

Rovastinlantto kuului pappilalle

Pelloilla, niityill� ja hakamailla oli omat nimens�, jotka ilmaisivat usein paikan sijainnin (Portintaus,L��k�nrajapelto, Kappelipelto, Pikkurannanpalat,Rantahaka, Kirkkohaka, Rannanniska).

Muualla Suomessa mets�alueitten ja m�kien nimet ovat yleisi�, mutta Oulunsalossa niit� on vain harvoja. Korkeuserot Oulunsalossa ovat v�h�isi�, ja alavat maat olivat l�hes kaikki viljelyksess�. Viljelysmaiden v�liin j��neit� mets�kappaleita nimettiin sen tilan mukaan, jonka maita ne olivat (L��k�nm�nnikk�, Santaniemenm�nnikk� ja pienell� m�ell� oleva L��k�nkangas).

Maanteill� ja pienemmill�kin teill� oli nimi�. Kirkon ohi kulkeva tie tunnettiin nimell� Kirkkotie. Toisaalta Kouran talon v�ki sanoi omassa keskuudessaan Kirkkotieksi Kourasta kirkolle viev�� tiet�. Tiennimi� ei vanhastaan kuitenkaan k�ytetty osoitenimin�, vaan asukkaiden osoitteeksi riitti Oulunsalo ja talonnimi.

Nykyinen kirkko on vuodelta 1854, ja sit� ennen samalla paikalla on ollut kirkko jo vuosisatojen ajan. Oulunsalon kirkonkyl�ss� on monia kirkkoon ja pappeihin liittyvi� paikannimi�, kuten maastonimi_Rovastinlantto_.

Kuva 6: Oulunsalon kirkko ennen
Kuva 7: Oulunsalon kirkko nykyisin

Merenrannan paikkoja, joita varmaan k�ytettiin my�s hein�ntekoon ja karjan laitumina, olivat Kouranranta, Piispanletto ja_Rovastinlantto_. Rovastinlantto, murteessa "rouvvastillantto", rinnakkaisnimilt��n Papinlantto ja Pappilanlantto, oli kostea painanne Salonsalmen rannalla. Sen luona oli viljelys nimelt�Rovastinniitty. Ne olivat pappilan maata, vaikka sijaitsivat Santaniemen maiden keskell�. V�h�n pohjoisempana oli my�s_Piispanletto_-niminen niitty, jonka nimeen liittyy tarina jonkun piispan k�ynnist� paikalla, mutta varmaa tietoa sen nimen synnyst� ei ole. Letto merkitsee monissa L�nsi-Suomen murteissa 'upottavaa suota', mutta merenrannikolla sanaa on k�ytetty toisessa merkityksess�: 'luoto, pieni saari'. Oulunsalon niitynnimen_Piispanletto_ taustalla lieneekin aiempi luodonnimi.

Maankohoaminen synnytt�� uusia saaria ja yhdist�� vanhoja

Pienten saarten nimi� ovat olleet my�s Kourankari ja_Vihiluoto_. Kourankari oli Kouran kohdalla l�hell� rantaa. Vihiluoto oli jo 1800-luvulla niemi, mutta sekin on aiemmin ollut saarena, ja nimi on per�isin silt� ajalta.

Viel� 1800-luvulla Oulunsalo oli saari, jonka erotti mantereesta kapea salmi. Salmea sanottiin Salonsalmeksi tai lyhyesti vain_Salmeksi_. Vanhojen asiakirjojen perusteella tiedet��n sit� sanotun aikoinaan my�s Sokeansalmeksi. ��rnin maiden kohdalla salmen pohjoisimmalla osalla oli nimi ��rninsalmi.

Piirros 3: Oulunsalo ennen
Piirros 4: Oulunsalo nykyisin

Maa kohoaa Oulunsalossa ja kaikkialla Per�meren rannoilla l�hes metrin verran sadassa vuodessa. Kun maasto on laakeaa, rantaviiva muuttuu paljon jo yhden ihmisi�n aikana. Entiset salmet ja lahdet j��v�t kuiville, saarista tulee niemi�, ja matalikoilla luotoja nousee merenpinnan yl�puolelle. Oulunsalon kunta muodostaa nykyisin laajan niemen, joka pist�� Per�mereen kohti Hailuotoa, mutta alkujaan Oulunsalon nimi on ollut saarennimi.

Salo merkitsee saarta, mutta mist� tulee Oulu?

Nimen loppuosana olevan sanan salo merkitys onkin alkujaan ollut 'suuri saari'. Sana on omaksuttu varhaiskantasuomeen lainasanana balttilaisista kielist�, ja sill� on nykyisiss� liettuan ja latvian kieliss� 'saarta' merkitsev�t vastineet. Suomessa sen merkitys on sittemmin muuttunut niin, ett� salo merkitsee nykysuomessa 'suurta mets�aluetta', mutta lukuisissa saarennimiss� n�kyy viel� sanan vanha merkitys. Oulunsalon pit�j�� on yleisesti sanottu my�s lyhentyneell� nimell� Salo.

Saarennimi Oulunsalo on syntynyt keskiajalla, maankohoamisesta ja historian tiedoista p��tellen ehk� vuosien 1000 ja 1300 v�lill�. Varhaisin asiakirjatieto nimest� on vuodelta 1443 (Owlansala), joten Oulunsalon nimi on joka tapauksessa paljon vanhempi kuin Oulun kaupunki, joka perustettiin 1605. Jo ennen sit� oli Oulujoen suulla tosin kauppapaikka. Joennimi on kuitenkin kauppapaikkaa vanhempi, joten Oulunsalon nimen alkuper�inen sis�lt� voisi olla "suuri saari, joka on Oulujoen kohdalla".

Oulujoki, joka laskee Ouluj�rvest�, on ollut olemassa – tosin nykyist� lyhyemp�n� jokena – jo silloin, kun nykyiset Oulu ja Oulunsalo olivat viel� meren peitt�mi�. Suurella j�rvell� ja sen laskujoella on varmasti ollut jotkin nimet ikimuistoisista ajoista asti. Ikivanhat paikannimet ovat vain usein muuttuneet aikojen saatossa niin, ett� niiden taustaa ei en�� saa selville. Sekin on ep�varmaa, kumpi on koko nimipesyeen kantanimi, joennimi vai j�rvennimi.

Jouko Vahtola arvelee Oulujokilaakson historiassa, ett�Ouluj�rvi on kantanimi, ja liitt�� sen syntyns� puolesta h�m�l�isten er�nk�vij�iden antamien Sis�-Suomen lukuisten _Oulu_-,_Oula_-alkuisten paikannimien joukkoon. H�m�l�iset k�yttiv�t murteessaan kyll� sanaa oulu, oula 'tulviva vesi', mutta on vaikea uskoa, ett� suuren j�rven ja joen vanhat nimet olisivat h�vinneet j�ljett�miin heid�n ulottaessaan retkens� sinne noin tuhat vuotta sitten.

Jos nimet ovat h�m�l�isten er�ily� vanhempaa perua, ne voivat hyvin olla lainanimi�, jotka on omaksuttu seudulla varhemmin asuneelta saamenkieliselta v�est�lt�. Taustalla voisi Janne Saarikiven mukaan olla esimerkiksi saamen sana oalli 'uoma, v�yl�' (tai sen kantamuoto), jolloin joennimi olisi kantanimi. Sen synty� on vaikea ajoittaa tarkemmin, mutta ik� voi olla jopa useita tuhansia vuosia.

Liite: _Oulu_-nimen etymologia

Oulunsalon taajama osana Oulun seudun laajenevaa kaupunkialuetta

Oulunsalon kirkon seutu on viime vuosikymmenin� muuttunut maalaiskyl�st� taajamaksi, jossa on kerrostaloja ja pientaloja, teollisuutta ja hallinto- ja liikerakennuksia. Taajama on kasvanut nopeasti hyvien liikenneyhteyksien ja Oulun kaupungin l�heisyyden takia. Pellot ja mets�t ovat suurelta osin muuttuneet rakennetuksi alueeksi.

Maankohoamisen takia rantaviiva on siirtynyt, ja esimerkiksi Kourankari ja Koivukari ovat osa mannermaata, ja niiden nimill� tarkoitetaan nykyisin v�h�isi� maankohoumia. Oulunsaloa ennen mantereesta erottaneen Salonsalmen tilalla on en�� oja, josta k�ytet��n tavallisimmin nime� Salmioja.

Uusia nimi� on saatu Kourasta ja ��rnist�

Taajamassa tarvitaan paljon asuma-alueiden nimi� ja teiden osoitenimi�. Oulunsalossa niiden nime�misess� on hy�dynnetty luontevasti tietoja paikallisesta historiasta ja vanhoista paikannimist�. Keskustan osa-alueita on nimetty vanhojen tilojen ja torppien nimien mukaan (Santaniemi, Koura,��rni). Tiennimi� on saatu samoin asumusten nimist� (Kourantie, ��rnintie, Pikku-��rnin tie,Tetril�nkuja, Salmelantie, Pajulantie) ja muista paikannimist� (Kouranhaantie, Salmiojantie).

Kirkon ohi kulkeva Kirkkotie on edelleen olemassa, samannimisen� kuin ennenkin – nyt vain my�s virallisen kadunnimen ja osoitenimen asemassa. Oulunsalon historiaan perustuu kirkon etel�puolella olevan, seurakuntatalon ohi L��k�lle kulkevan tien nimi Uhrikirkonkuja. Aikaisempi kirkko oli kuuluisa uhrikirkko. Kirkkoon liittyvi� aiheita on k�ytetty my�s joidenkin v�h�n et��mp�n� kirkolta olevien teiden nimiss� (Kirkkov��rtintie, Kellonsoittajankuja).

Tiennimiss� on my�s joitain muistonimi�, jotka on annettu paikkakunnan merkkihenkil�iden mukaan. 1800-luvulla el�nyt kirjailija Pietari P�iv�rinta oli Oulunsalossa jonkin aikaa lukkarina, ja h�nen muistoaan pit�� esill� Kourassa oleva P�iv�rinnantie.

Oulun lentokentt� on 1950-luvulta l�htien ollut Oulunsalon keskustan l�nsipuolella, ja keskustaa halkova p��v�yl� on nimetty sen mukaan (Lentokent�ntie). Kaksi muuta p��tiet� ovat_Hailuodontie_ ja Kempeleentie, sill� ne johtavat naapurikuntiin Hailuotoon ja Kempeleeseen.

Juurikastielt� k��nnyt��n Nauriskujalle ja Porkkanakujalle

Kaupungeissa ja muissa taajamissa k�ytet��n nimenmuodostuskeinona usein aihepiirinime�mist�, kun vanha paikannimist� ei riit� pohjaksi kaikkeen. Silloin valitaan aihepiiri, jonka avulla voidaan muodostaa joukko uusia kadunnimi� ja muita tarvittavia paikannimi�, kuten puistojen ja aukioitten nimi�. Aihepiiri ankkuroituu paikkaan parhaiten, jos se liittyy tavalla tai toisella paikkakunnan historiaan, elinkeinoihin tai luontoon.

Oulunsalossa kirkon l�hialueilla on k�ytetty laajasti aihepiirin� puutarhakasveja, mm. marjoja (Lillukkakuja,Sinivatukkakuja, Mesimarjakuja) ja mausteita (Meiramitie, Tillitie, Sahramikuja). N�m� eiv�t ole erityisesti juuri Oulunsaloon liittyvi� aihepiirej�, vaan ne on valittu l�hinn� vain mukavien mielleyhtymien takia. Nimist�n marjat, mausteet ja muut kasviaiheet ovat per�isin vuonna 1965 tehdyst� Oulunsalon ensimm�isest� rakennuskaavasta.

Uudella omakotialueella Pitk�ll�kankaalla kadunnimi� on annettu lehtipuihin liittyv�n aihepiirin mukaan (Kerppukuja,Luutakuja, Vastakuja). Kerppuja lampaitten sy�t�v�ksi, luutia lakaisuun ja vastoja saunaan on valmistettu sitomalla lehdeksi� kimpuksi.

Aihepiirinime�misest� voi olla sek� hy�ty� ett� haittaa tiennimen paikantamisessa. V�h�nkin Oulunsaloa tuntevan on helppo muistaa, ett� mausteennimityksi� sis�lt�v�t tiennimet ovat ��rniss� tai Kourassa, kun taas Santaniemess� on marja-aiheisia ja keskustan kaakkoislaidalla P��llyst�ss� juurikasaiheisia nimi�. Toisaalta jos alueella on suuri m��r� samankaltaisia mielikuvia her�tt�vi� tiennimi�, ne saattavat sekaantua toisiinsa. Oulunsalolainen saattaa tiet�� jonkun talon olevan "t��ll� juurikkaitten puolella", muttei mill��n opi ulkoa, miss� j�rjestyksess� ovatkaan Nauriskuja, Porkkanakuja,Retiisikuja ja Lanttukuja.

Nimist�ss� Oulunsalon historia liittyy nykyp�iv��n

Per�meren saareen nousi kalastajien ja maanviljelij�iden asumuksia ja kirkkokin, saari muuttui niemeksi, ja lopulta kirkonkyl�st� tuli osa Oulun kaupunkiseutua. Paikannimien tarve on jokaisena aikakautena erilainen. Tilannimien ja viljelystennimien sijasta tarvitaan nykyisin alueennimi�, kadunnimi� ja mm. puistonnimi�.

Osa rakennetun ymp�rist�n vanhoista paikannimist� j�� k�yt�st� ja unohtuu, osa s�ilyy samatarkoitteisina kuin ennenkin, osa nimist� taas jatkaa el�m��ns� toisenlajista paikkaa tarkoittavina. Samalla syntyy tietoisen suunnittelun tuloksena kokonaan uusiakin nimi� tuoreimmaksi tasoksi monikerroksiseen paikannimist��n. Pitk�ik�iset nimet, kuten_Santaniemi_ ja Koura, ja vanhaa ainesta sis�lt�v�t nimet, kuten ��rnintie, v�litt�v�t nykyisille asukkaille tietoa paikan aiemmista vaiheista.

KIRJALLISET L�HTEET

MUUT L�HTEET

LIITE