äiti – Wikisanakirja (original) (raw)
Odottava äiti
- lapsensa synnyttänyt nainen, biologinen äiti
- lapsen naispuolinen kasvattaja perheessä, usein biologinen äiti, myös äitipuoli tai otto-äiti
- (uskonto) katolinen abbedissa
- IPA: /ˈæi̯t̪i/, [ˈæit̪i]
- tavutus: äi‧ti
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äiti | äidit |
| genetiivi | äidin | äitien(äitein) |
| partitiivi | äitiä | äitejä |
| akkusatiivi | äiti; äidin | äidit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äidissä | äideissä |
| elatiivi | äidistä | äideistä |
| illatiivi | äitiin | äiteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äidillä | äideillä |
| ablatiivi | äidiltä | äideiltä |
| allatiivi | äidille | äideille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äitinä | äiteinä |
| translatiivi | äidiksi | äideiksi |
| abessiivi | äidittä | äideittä |
| instruktiivi | – | äidein |
| komitatiivi | – | äiteine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | äidi- | |
| vahva vartalo | äiti- | |
| konsonantti- vartalo | - |
Sana on germaaninen laina, vrt. gootin aiþei, muinaisyläsaksan eidī, keskiyläsaksan eide ja muinaisnorjan eiða.[1] Alkuperäisestä ’äitiä’ merkitsevästä kantauralilaisesta sanasta *emä polveutuvat nykyiset sanat emä ja emo, ja jälkimmäistä käytetään kalevalaisessa kansanrunoudessa merkityksellä "äiti".[2]
Suomen sanojen alkuperässä esitetään myös mahdollisuus, että sana ei ole laina vaan sen alkuperä on lapsen jokeltelussa.[3]
1. biologinen äiti
| ainu: hapo, totto, unu albania: nënë arabia: أُم (ʾumm) f. azeri: ana babuza: nai bulgaria: майка f. buru: ina englanti: mother espanja: madre f. esperanto: patrino friisi: mem futuna: shinana fääri: móðir f. georgia: დედა grönlanti: anaana, anâna (vanha kirjoitusasu) havaiji: makuahine hollanti: moeder islanti: móðir f. italia: madre f., mamma f. japani: 母 [haha], 母さん [kaasan], お母さん (okāsan) kambera: ina kanakanabu: cína kapingamarangi: tinana, dinana karjala: moamo, moamoi kiina: 妈妈 [mama] kosrae: ninac kreikka: μητέρα f. kurdi: dayik latina: māter | latvia: māte; māmiņa liettua: motina f. liivi: jemā maori: whaea nauru: inen nukuoro: dinana pohjoissaame: eadni portugali: mãe f. puola: matka f. ranska: mère f., maman f. romania: mamă ruotsi: moder, mor, mamma saksa: Mutter f. slovakki: matka f., mať f. tahiti: maamaa tetum: inan thai: แม่ thao: ina tšekki: matka f. turkki: anne, ana, valide uzbekki: ona wanukaka: iena watubela: nina venäjä: мать, мама f. vepsä: emä, mam viro: ema wolof: yaay võro: äide, äidi shanghainkiina: 妈妈 [mama] |
|---|
adjektiivit: äidillinen, äiditön
substantiivit: äitiys
verbit: äiditellä
ansioäiti,au-äiti,esiäiti,isoäiti,isänäiti,jumalanäiti,kantaäiti,kasvatusäiti,kotiäiti,kuningataräiti,leskiäiti,luontoäiti,maaäiti,perheenäiti,yksinhuoltajaäiti,äidinhelma,äidinisä,äidinkieli,äidinkohtu,äidinmaito,äidinnimi,äidinoikeus,äidinonni,äidinperintö,äidinrakkaus,äidinvaisto,äidinvalta,äidinäiti,äitienpäivä,äitihahmo,äitikulta,äitimuori,äitimyytti,äitipuoli
- äiti Kielitoimiston sanakirjassa
- äiti Tieteen termipankissa
- äiti Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 516, 3802 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.