kulta – Wikisanakirja (original) (raw)
| Alkuaineet |
|---|
| platina ← kulta → elohopea |
| Pt ← Au → Hg |
Kultaa
- metallinen alkuaine, vaaleankeltainen taipuisa jalometalli, jonka kemiallinen merkki on Au
Hän löysi kultaa. - edellisen kellertävä väri
Kulta on lempivärini. - hellittelynimi
Hei, kulta! - kultalevy
Levy myi kultaa kahdessa viikossa. - ensimmäinen palkinto kilpailussa, kultamitali, kultapokaali
Hän voitti kultaa. - (heraldiikka) heraldinen tinktuuri, toinen metalleista
- IPA: /ˈkult̪ɑ/
- tavutus: kul‧ta
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulta | kullat |
| genetiivi | kullan | kultien(kultain) |
| partitiivi | kultaa | kultia |
| akkusatiivi | kulta; kullan | kullat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kullassa | kullissa |
| elatiivi | kullasta | kullista |
| illatiivi | kultaan | kultiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kullalla | kullilla |
| ablatiivi | kullalta | kullilta |
| allatiivi | kullalle | kullille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kultana | kultina |
| translatiivi | kullaksi | kulliksi |
| abessiivi | kullatta | kullitta |
| instruktiivi | – | kullin |
| komitatiivi | – | kultine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kulla- | |
| vahva vartalo | kulta- | |
| konsonantti- vartalo | - |
- indoeurooppalainen, ehkä germaaninen, laina[1]
1. alkuaine kulta
| azeri: altun, qızıl bulgaria: злато englanti: gold espanja: oro m. hollanti: goud n. inarinsaame: kolle interlingua: auro italia: oro japani: 金 kiltinänsaame: коалль (kållʹ) kreikka: χρυσός kroatia: zlato n. latina: aurum n. latvia: zelts liettua: auksas liivi: kūlda malta: deheb maori: koura pohjoissaame: golli | portugali: ouro puola: złoto ranska: or m. romania: aur n. ruotsi: guld saksa: Gold n. serbia: zlato, злато n. serbokroaatti: zlato, злато n. shona: ndarama slovakki: zlato sloveeni: zlato tanska: guld tšekki: zlato n. turkki: altın unkari: arany uzbekki: oltin, tilla venäjä: золото n. vepsä: kuld viro: kuld |
|---|
2. väri
| englanti: gold espanja: oro m. malta: deheb | puola: złoty m. ruotsi: gyllene, av guld saksa: Gold n. |
|---|
3. hellittelynimi
| englanti: honey espanja: cariño italia: caro m., cara f. latina: amor m. portugali: querido m., querida f. | ranska: chéri m., chérie f. ruotsi: älskling saksa: Liebchen n., Liebling m., Schatz m. venäjä: золотце, сокровище |
|---|
6. heraldinen väri
| englanti: or |
|---|
- adjektiivit: kultainen, ulkokultainen
- adverbit: kultaisesti, ulkokultaisesti
- substantiivit: kultaaminen, kultaisuus, kultaus, ulkokultaisuus
- verbit: kullata, kultautua
hammaskulta,henkikulta,jokikulta,järkikulta,kahvikulta,katinkulta,keltakulta,kissankulta,kullanarvoinen,kullanetsijä,kullanetsintä,kullanhimo,kullanhohde,kullanhohtoinen,kullanhuuhdonta,kullanhuuhtoja,kullankaivaja,kullankallis,kullankeltainen,kullankiiltävä,kullanmuru,kullanmurunen,kullannuppu,kullanruskea,kullanvärinen,kulta-aarre,kulta-aika,kulta-arvo,kultadublee,kultaesine,kultahammas,kultahamsteri,kultaharkko,kultahiekka,kultahiukkanen,kultahoito,kultahäät,kultajauhe,kultajoukkue,kultajyvä,kultajyvänen,kultajänis,kultakaivos,kultakala,kultakanta,kultakate,kultakausi,kultakello,kultakenttä,kultaketju,kultakimpale,kultakirjain,kultakoru,kultakruunu,kultakuoriainen,kultakutri,kultakuume,kultaköynnös,kultalakka,kultalammas,kultalanka,kultalevy,kultamaa,kultamaali,kultamalmi,kultamitali,kultamitalimies,kultamitalinainen,kultamitalisti,kultamuna,kultanahka,kultanauha,kultaottelu,kultapallo,kultapaperi,kultapiisku,kultapistiäinen,kultapitoinen,kultapitoisuus,kultapossukerho,kultapronssi,kultaraha,kultaralli,kultareservi,kultarinta,kultaruoste,kultasade,kultaseppä,kultasiipi,kultasormus,kultasuola,kultasuoni,kultateos,kultatuoli,kultatyö,kultavaaka,kultavaranto,kultavihma,kultavitja,kultaväri,kultayhdiste,lapsikulta,lehtikulta,olympiakulta,valkokulta,velikulta,äitikulta
kulta Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkelit 498, 1206 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
kulta
- (interrogatiivinen, taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön ablatiivimuoto sanasta kuka
- (indefiniittinen, taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön ablatiivimuoto sanasta kuka
kȕlta
yksikön genetiivimuoto sanasta kult
↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).