nimi – Wikisanakirja (original) (raw)
nimi (7)
- jonkin tunnistettavan käsitteen, ilmiön, objektin erottava, sovittu nimitys. Nimet luokitellaan nimisanoihin eli substantiiveihin ja luonteensa mukaisesti siellä alaryhmiin.
Nimi viittaa johonkin tiettyyn henkilöön, paikkaan tai asiaan.
Vauvalla ei ole vielä nimeä.
Valokvantti sai nimen fotoni, jota käytti ensimmäisenä Gilbert Newton Lewis vuonna 1926. - tietyn kielen merkki, merkkiryhmä tai muu ilmaus, joka yksikäsitteisesti merkitsee jotakin oliota, asiaa tai muuta objektia
- asema, millaisena, joku koetaan, maine
Hän on saavuttanut nimeä hyvänä leipurina. - (erityisesti) nimetty henkilö
Kävimme läpi toistasataa nimeä. Parikymmentä nimeä ehti käydä shortlistalla. (inderes.fi) - (monikollisissa taivutusmuodoissa) ilmaisee omistusta
laittaa auto firman nimiin
Talo on vaimon nimissä. - (yksikön translatiivissa) ilmaisee pientä määrää
Jäällä ei ollut lunta nimeksikään.
Kultamitaleissa on kultaa vain nimeksi (HS.fi)
- IPA: /ˈnimi/
- tavutus: ni‧mi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nimi | nimet |
| genetiivi | nimen | nimien(nimein) |
| partitiivi | nimeä | nimiä |
| akkusatiivi | nimi; nimen | nimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nimessä | nimissä |
| elatiivi | nimestä | nimistä |
| illatiivi | nimeen | nimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nimellä | nimillä |
| ablatiivi | nimeltä | nimiltä |
| allatiivi | nimelle | nimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nimenä | niminä |
| translatiivi | nimeksi | nimiksi |
| abessiivi | nimettä | nimittä |
| instruktiivi | – | nimin |
| komitatiivi | – | nimine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
laina indoeurooppalaisesta kantakielestä[1]
1. käsitteen pelkistetty verbaalinen kuvaus, sovittu nimitys
| afrikaans: naam albania: emër m. aragonia: nombre azeri: ad bali: adan baski: izen bosnia: ime bretoni: anv bulgaria: име [ime] englanti: name espanja: nombre friisi: namme fääri: navn n. havaiji: inoa heprea: שם hindi: नाम [naam] hollanti: naam inarinsaame: nommâ indonesia: nama islanti: nafn italia: nome kambera: tamu kanakanabu: ŋanái kapingamarangi: ingoo katalaani: nom kirgiisi: ат, ысым kreikka: όνομα [ónoma] kroatia: ime, ime n. latina: nomen n. latvia: vārds | liivi: nim luxemburg: numm maisin: asaŋ mangareva: igoa maori: ingoa norja: navn nukuoro: ingoo pohjoissaame: namma pohnpei: ahd portugali: nome puola: imię n. ranska: nom m. romania: nume n. ruotsi: namn saksa: Name m. slovakki: meno tanska: navn thao: lhanaz tšekki: jméno turkki: ad, isim unkari: név uzbekki: nom wanukaka: ngara watubela: ŋahan venäjä: (ihmisen) имя, (sukunimi) фамилия, (esineen) название vepsä: nimi vietnam: tên viro: nimi võro: nimi |
|---|
maine,nimeys,nimittäminen,olla nimeltään, saada nimeä
- adjektiivit: nimekäs, nimellinen, nimetön, niminen
- adverbit: nimellisesti, nimettömästi, niminä, nimissä, nimittäin
- substantiivit: nimike, nimikko, nimistö, nimitys, nimiö, nimmari
- verbit: nimetä, nimitellä, nimittää
aatelisnimi,arvonimi,asutusnimi,erisnimi,etunimi,hallitsijanimi,haukkumanimi,hellittelynimi,henkilönimi,henkilönnimi,huippunimi,isännimi,IUPAC-nimi,kadunnimi,kauppanimi,kielennimi,kirjailijanimi,kunnianimi,kutsumanimi,kärkinimi,käyttäjänimi,köllinimi,lajinimi,lempinimi,liikanimi,liikenimi,lisänimi,maallikkonimi,miehennimi,naisennimi,nimenanto,nimenhuuto,nimenkirjoitusoikeus,nimenmuutos,nimenselvennys,nimenselvennös,nimenvaihdos,nimenväärennys,nimenväärennös,nimihakemisto,nimihenkilö,nimikilpi,nimikirja,nimikirjoitus,nimikortti,nimikristitty,nimikuulu,nimilaatta,nimilaji,nimilappu,nimilehti,nimileima,nimileimasin,nimilippu,nimilista,nimiloppu,nimiluettelo,nimimerkki,nimimies,nimimuisti,nimineula,niminovelli,nimiosa,nimiosake,nimipalvelin,nimipäivä,nimiruno,nimisana,nimisiirto,nimisivu,nimitaulu,nimitutkimus,ominaisuudennimi,paikannimi,peitenimi,perhenimi,pilkkanimi,ristimänimi,runoilijanimi,salanimi,sotilasnimi,sovinnaisnimi,sukunimi,suvunnimi,sävelnimi,taiteilijanimi,tapailunimi,tekijännimi,toiminimi,tuotenimi,tyttönimi,työnimi,viittomanimi,yleisnimi,äidinnimi
Mikä on homman nimi? = mistä on kysymys?
nimi Kielitoimiston sanakirjassa
nimi Tieteen termipankissa
nimi Suomen etymologisessa sanakirjassa
nimi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Artikkelit 639, 3800 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
nimi
nimi
nimi (gen nimen, pl part nimed)
nimi (gen nime, part nime)
Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | nimi | nimed |
| genetiivi | nime | nimede |
| partitiivi | nime | nimesid |
| illatiivi | nimesse | nimedesse |
| inessiivi | nimes | nimedes |
| elatiivi | nimest | nimedest |
| allatiivi | nimele | nimedele |
| adessiivi | nimel | nimedel |
| ablatiivi | nimelt | nimedelt |
| translatiivi | nimeks | nimedeks |
| terminatiivi | nimeni | nimedeni |
| essiivi | nimena | nimedena |
| abessiivi | nimeta | nimedeta |
| komitatiivi | nimega | nimedega |
nimi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
nimi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
nimi (gen nime, part nimme)
Suomi-viro-suursanakirja / [päätoimittaja Valdek Pall]. – Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ; Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2003.
Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
- ↑ Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio.