roska – Wikisanakirja (original) (raw)
Roskia kadulla
roska (10)
- kiinteää yksityiselämän jätettä, lähinnä kotitalousjätettä, lukuun ottamatta biojätettä ja ongelmajätettä
- roskapuhe
Älä puhu roskaa!
- IPA: /ˈroskɑ/
- tavutus: ros‧ka
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | roska | roskat |
| genetiivi | roskan | roskien(roskain) |
| partitiivi | roskaa | roskia |
| akkusatiivi | roska; roskan | roskat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | roskassa | roskissa |
| elatiivi | roskasta | roskista |
| illatiivi | roskaan | roskiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | roskalla | roskilla |
| ablatiivi | roskalta | roskilta |
| allatiivi | roskalle | roskille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | roskana | roskina |
| translatiivi | roskaksi | roskiksi |
| abessiivi | roskatta | roskitta |
| instruktiivi | – | roskin |
| komitatiivi | – | roskine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | roska- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
adjektiivit: roskainen
substantiivit: roskaaja, roskaisuus
verbit: roskaantua, roskata
roska-auto, roskaelokuva, roskajoukko, roskakala, roskakasa, roskakirjallisuus, roskakori, roskakuilu, roskakulttuuri, roskakuski, roskalaatikko, roskalaatta, roskalaina, roskalava, roskalehdistö, roskalehti, roskaläjä, roskanpolttouuni, roskapankki, roskapuhe, roskapussi, roskapönttö, roskaromaani, roskaruoka, roskasakki, roskasivu, roskasäiliö, roskatunkio, roskatynnyri, roskaväki
roska Kielitoimiston sanakirjassa
roska Tieteen termipankissa
roska Suomen etymologisessa sanakirjassa
Artikkeli 937 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
roska yl. (yks. määr. roskan[luo], ei monikkoa)
- (alueellinen) viljan ruoste
roska (1)
- (suomenruotsia) roskata, aiheuttaa roskaantumista