aikainen – Wikisanakirja (original) (raw)

aikainen (38) (komparatiivi aikaisempi, superlatiivi aikaisin) (taivutus[luo])

1. varhainen
   Huomenna meillä on aikainen herätys.
2. johonkin aikakauteen kuuluva
   Rooman valtakunnan aikainen

• IPA: /ˈɑi̯kɑi̯nen/

• tavutus: ai‧kai‧nen

• substantiivi aika + johdin -inen

1. varhainen

• aika

• aikaisin

• substantiivit: aikaisuus

• verbit: aikaistaa, aikaistua

• aataminaikainen, elinaikainen, elämänaikainen, ennenaikainen, entisaikainen, eriaikainen, ikiaikainen, keskiaikainen, kouluaikainen, kustavilaisaikainen, lapsuudenaikainen, lyhytaikainen, muinaisaikainen, myöhäiskeskiaikainen, määräaikainen, nuoruudenaikainen, nuoruusaikainen, nykyaikainen, oikea-aikainen, osa-aikainen, pakanuudenaikainen, pitkäaikainen, poikuusaikainen, päiväaikainen, päiväsaikainen, raskaudenaikainen, rauhanaikainen, reaaliaikainen, samanaikainen, senaikainen, sikiöaikainen, sodanaikainen, sota-aikainen, tosiaikainen, tsaarinaikainen, turhanaikainen, tyttöaikainen, täysiaikainen, uudenaikainen, vanhanaikainen, viikinkiaikainen, viimeaikainen, vuodenaikainen, väliaikainen, yhtaikainen, yhtäaikainen, yliaikainen, yöaikainen

• myöhäinen

• varhainen

aikainen (38) (ei vertailuasteita)

1. (murteellinen) aikuinen
   Sehän on jo aikainen ihminen.

• aikainen Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 458 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa