aines – Wikisanakirja (original) (raw)

aines (39)

  1. aine, materia
    yhteiskunnan rikollinen aines
  2. aineosa, raaka-aine
    Tämän leivän aines koostuu lähinnä rukiista.
    Ruoka valmistuu yksinkertaisista aineksista.
  3. aineisto, materiaali
    Minulla alkaa olla koossa romaanin ainekset.
  4. tarveaine, materiaali
    Katiskan tärkein aines on katiskaverkko.
  5. kyky, potentiaali
    Sinussa on ainesta vaikka papiksi.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aines ainekset
genetiivi aineksen ainestenaineksien
partitiivi ainesta aineksia
akkusatiivi aines; aineksen ainekset
sisäpaikallissijat
inessiivi aineksessa aineksissa
elatiivi aineksesta aineksista
illatiivi ainekseen aineksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aineksella aineksilla
ablatiivi ainekselta aineksilta
allatiivi ainekselle aineksille
muut sijamuodot
essiivi aineksena aineksina
translatiivi ainekseksi aineksiksi
abessiivi aineksetta aineksitta
instruktiivi aineksin
komitatiivi aineksine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ainekse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo aines-

aineksenkeruu,ainesjulkaisu,aineskokoelma,ainesmetalli,ainesmäärä,ainesosa,ainesputki,ainespuu,arkistoaines,asia-aines,kiintoaines,kiviaines,liikemiesaines,lähdeaines,maa-aines,oppiaines,oppilasaines,perusaines,puuaines,pääaines,ruoka-aines,sideaines,tarveaines,tietoaines,upseeriaines,ydinaines,ääniaines,ääriaines,äärimmäisyysaines

aines

  1. monikkomuoto sanasta aine