aitaus – Wikisanakirja (original) (raw)
Suomi
[muokkaa]
Aitaus
Aitaus
Substantiivi
[muokkaa]
aitaus (39)
- aidattu alue tai aluetta ympäröivä aita
- aitaamisen toteutus; se, että aidataan
Ääntäminen
[muokkaa]
- IPA: /ˈɑi̯t̪ɑus/ tai /ˈɑi̯t̪ɑu̯s/, [ˈɑi̯.t̪ɑu̯s]
- tavutus: ai‧ta‧us / ai‧taus
Etymologia
[muokkaa]
Taivutus
[muokkaa]
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | aitaus | aitaukset | |
| genetiivi | aitauksen | aitaustenaitauksien | |
| partitiivi | aitausta | aitauksia | |
| akkusatiivi | aitaus; aitauksen | aitaukset | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | aitauksessa | aitauksissa | |
| elatiivi | aitauksesta | aitauksista | |
| illatiivi | aitaukseen | aitauksiin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | aitauksella | aitauksilla | |
| ablatiivi | aitaukselta | aitauksilta | |
| allatiivi | aitaukselle | aitauksille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | aitauksena | aitauksina | |
| translatiivi | aitaukseksi | aitauksiksi | |
| abessiivi | aitauksetta | aitauksitta | |
| instruktiivi | – | aitauksin | |
| komitatiivi | – | aitauksine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | aitaukse- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | aitaus- |
Käännökset
[muokkaa]
1. alue
| azeri: ağıl englanti: pen espanja: aprisco m. hollanti: afsluiting karjala: aijatus, aitaus meänkieli: aita norja: stengsel | ranska: corral m. ruotsi: inhägnad saksa: Gehege n. turkki: ağıl venäjä: ограждение n. viro: aedik |
|---|
2. aitaaminen
Ks. aitaaminen
Liittyvät sanat
[muokkaa]
Rinnakkaiset kirjoitusasut
[muokkaa]
- (vanha kirjasuomi) aitaus (aitauxen : aitauxia : aitaxesa)[1]
Yhdyssanat
[muokkaa]
Aiheesta muualla
[muokkaa]
- aitaus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]