aitta – Wikisanakirja (original) (raw)
- maatalon tontilla sijaitseva verrattain pienikokoinen yksi- t. kaksikerroksinen rakennus, jota on käytetty historiallisesti viljan varastointiin tai muuhun varastointiin; usein nykyään kesäisin nukkumiseen; eroaa kaupunkien viljavarastoista kokonsa ja sijaintinsa osilta, vaikka tarkoitus on ollut sama
vilja-aitta, vaateaitta, aarreaitta - tuulimyllyn myllyrakennus
Jalka- eli varvasmyllyn aitta kääntyy kokonaan tuulta vastaan.
- IPA: /ˈɑit̪ːɑ/
- tavutus: ait‧ta
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aitta | aitat |
| genetiivi | aitan | aittojen(aittain) |
| partitiivi | aittaa | aittoja |
| akkusatiivi | aitta; aitan | aitat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aitassa | aitoissa |
| elatiivi | aitasta | aitoista |
| illatiivi | aittaan | aittoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aitalla | aitoilla |
| ablatiivi | aitalta | aitoilta |
| allatiivi | aitalle | aitoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aittana | aittoina |
| translatiivi | aitaksi | aitoiksi |
| abessiivi | aitatta | aitoitta |
| instruktiivi | – | aitoin |
| komitatiivi | – | aittoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aita- | |
| vahva vartalo | aitta- | |
| konsonantti- vartalo | - |
- Balttilainen laina <ETY Eesti etümoloogiasõnaraamat / ait>
1. rakennus
| inkeroinen: aitta latvia: klēts liivi: āita livvi: aittu lyydi: ait, aitte | pohjoissaame: áiti, buvri ruotsi: bod vatja: aitta vepsä: ait viro: ait |
|---|
aarreaitta,aittahuone,aittapolku,aittarivi,aittatie,hirsiaitta,luhtiaitta,makuuaitta,patsasaitta,ruoka-aitta,vaateaitta,verkkoaitta,vilja-aitta