anoa – Wikisanakirja (original) (raw)

anoa

1. yksikön partitiivimuoto sanasta ano

• IPA: /ˈɑnoɑ/
• tavutus: a‧no‧a

anoa (12) tai (15)

1. kääpiöpuhveli

* Kirjoitusasunsa vuoksi sanan taivuttaminen monikossa saattaa olla suomen kieliopin kannalta hankalaa. Kotus ei tunne sanaa, mutta esimerkiksi ylläolevat taivutuskaaviot ovat mahdollisia taivutuksia.

anoa (52) (taivutus[luo])

1. pyytää nöyrästi; jättää avunpyyntö, lykkäyspyyntö...
   Elinkautisvanki anoi presidentiltä armahdusta.

• IPA: /ˈɑnoɑˣ/

• tavutus: a‧no‧a

• hakemus

• substantiivit: ane, anoja, anominen, anomus

• verbit: anella

• anoa Kielitoimiston sanakirjassa

• Artikkelit 20, 21, 103 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa