arvo – Wikisanakirja (original) (raw)

arvo (1)

1. se, miten tärkeä jokin on; arvokkuuden määrä, merkitys, tärkeys
   Arvoa ei aina voi mitata rahassa.
   Mummo on lapsille arvoltaan korvaamaton.
   Kessun arvo soturina on merkittävä siinä kuin kapunkin.
2. se, mitä jokin maksaa, hinta
   Tämän antiikkisen maljakon arvo on mittaamaton.
3. saavutettu arvoasema, arvonimi, titteli
   Hän sittemmin kohosi arvossa kapteeniksi
4. luvun tai suureen saama mahdollinen suuruus
   funktion arvon laskeminen
5. (yl. monikossa) se, mikä jollekin tai jollekulle on tärkeää ja/tai tavoiteltavaa
   Keskeistä yrityskulttuurissamme on yhteiset arvomme.
   Meidän arvomme ovat nyt pelissä.
   Meillä on nyt uusi puolue, jonka arvot poikkeavat liikaa omistani. (Juha Sipilä)

• IPA: /ˈɑrʋo/
• tavutus: ar‧vo

Arjalainen laina, joka palautuu suomalais-ugrilaiseen kantakielen _*arva_-vartaloon, josta lienee johdettu myös arvata, arvella, arvoitus sekä ilmeisesti arvioida. Vastineita sukukielissä: vepsän arv ’hinta’, vatjan arvo ’järki, ymmärrys, selko’, viron aru ’järki, ymmärrys, selko’ sekä unkarin ár ’hinta’. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on merkinnyt myös ’arviota, arviointia’.[1]

2. hinta

| englanti: price japani: 値段 ranska: prix m., valeur f. ruotsi: pris | | saksa: Preis m. turkki: fiyat viro: hind | | ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- | | -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- |

4. luvun tai suureen suuruus

| englanti: value | | | | ----------------------------------------------- | | |

5. se, mikä jollekin on tärkeää

| englanti: value | | | | ----------------------------------------------- | | |

arvokkuus,arvostelma,asema,rankkaus,silmäluku

• adverbit: arvotta
• adjektiivit: arvoinen, arvoisa, arvokas, arvoton, arvollinen
• substantiivit: arvostelu, arvostus, arvotus
• verbit: arvostaa, arvottaa

aatelisarvo,aika-arvo,aliupseerinarvo,alkuarvo,ampuma-arvo,arvoanalyysi,arvoasema,arvoaste,arvoasteikko,arvoesine,arvohenkilö,arvojohtaja,arvojohtaminen,arvojoukko,arvojärjestelmä,arvojärjestys,arvokala,arvokasvu,arvokilpailu,arvokilpi,arvokisa,arvoliberaali,arvoluokitus,arvolähetys,arvomaailma,arvomerkintä,arvomerkki,arvonaleneminen,arvonalennus,arvonanto,arvonihilismi,arvonimi,arvonimistö,arvonjärjestelyerä,arvonkorotus,arvonlasku,arvonlisä,arvonlisäys,arvonmitta,arvonmäärääjä,arvonmääräämisperuste,arvonnousu,arvonsäilytys,arvonvähennys,arvo-osuus,arvopaikka,arvopaperi,arvopohja,arvoposti,arvopuu,arvopäivä,arvosana,arvosidonnaisuus,arvosija,arvossapito,arvotavara,arvoteoria,arvoteos,arvotulli,arvovalinta,arvovalta,arvovaraus,arvoväritys,asema-arvo,elämänarvo,enimmäisarvo,hajautusarvo,hakkuuarvo,hetkellisarvo,huippuarvo,ihmisarvo,itseisarvo,iäisyysarvo,jyvitysarvo,jälleenhankinta-arvo,jälleenmyyntiarvo,kauneusarvo,kauppa-arvo,keskiarvo,kilpiarvo,kirjanpitoarvo,kokonaisarvo,kolesteroliarvo,kulta-arvo,kurssiarvo,käyttöarvo,käänteisarvo,likiarvo,lisäarvo,lukuarvo,lähtöarvo,lämpöarvo,mainosarvo,maksimiarvo,markkina-arvo,metalliarvo,minimiarvo,museoarvo,myyntiarvo,nettoarvo,nimellisarvo,numeroarvo,nuottiarvo,nykyarvo,odotusarvo,oirearvo,oletusarvo,oppiarvo,optimiarvo,paikka-arvo,painoarvo,palvelusarvo,pariarvo,perunkirjoitusarvo,perusarvo,pistearvo,pörssiarvo,raha-arvo,rahanarvo,raja-arvo,ravintoarvo,reaaliarvo,rehuarvo,romuarvo,sotilasarvo,substanssiarvo,suoritusarvo,symboliarvo,taidearvo,tasa-arvo,todistusarvo,tohtorinarvo,tonttiarvo,totuusarvo,tullausarvo,tunnearvo,tuottoarvo,tyyppiarvo,upseerinarvo,uutisarvo,uutuusarvo,vaihtoarvo,vakioarvo,vakuutusarvo,valotusarvo,veriarvo,verotusarvo,vesiarvo,vähimmäisarvo,välinearvo,yhteisarvo,ääriarvo

• arvo Kielitoimiston sanakirjassa
• arvo Tieteen termipankissa
• arvo Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
• Artikkelit 1150, 3638 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

arvo

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä arpoa

2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä arpoa

3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä arpoa

4. ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusanat arvo, arvioida.