asuttaa – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

asuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. kansoittaa ja saattaa asutuksi asettumalla itse tai lähettämällä muita asukkaiksi

Ääntäminen

[muokkaa]

• IPA: /ˈɑsut̪ːɑːˣ/
• tavutus: a‧sut‧taa

Etymologia

[muokkaa]

• verbi asua (vartalo asu- + pääte -ttaa)

Käännökset

[muokkaa]

1. kansoittaa ja saattaa asutuksi asettumalla itse tai lähettämällä muita asukkaiksi

Liittyvät sanat

[muokkaa]

asuttaminen,asutus

Johdokset

[muokkaa]

• substantiivit: asuttaja, asutus

Aiheesta muualla

[muokkaa]

• asuttaa Kielitoimiston sanakirjassa