empiä – Wikisanakirja (original) (raw)

empiä (61-H) (taivutus[luo])

1. epäröidä
   Vihainen keskustelukulttuuri saa myös monet suomalaiset empimään politiikassa vaikuttamista. (Likainen somesota, Pekka Mykkänen)

• IPA: /ˈempiæˣ/
• tavutus: em‧pi‧ä

Selitetty johdokseksi pronominivartalosta *e- ja ikivanhasta vastakohtaa merkitsevästä johtimesta -mp-. Empiminen olisi siis kahden vaihtoehdon vertailua.[1]

• substantiivit: empijä, empiminen

• verbit: emmityttää

• empiä Kielitoimiston sanakirjassa

• empiä Suomen murteiden sanakirjassa

• empiä Suomen etymologisessa sanakirjassa

• Artikkeli 1013 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

1. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana empiä.