eriste – Wikisanakirja (original) (raw)
Sähköeriste
Äänieriste
eriste (48)
- IPA: /ˈerist̪eˣ/
- tavutus: e‧ris‧te
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eriste | eristeet |
| genetiivi | eristeen | eristeideneristeitten |
| partitiivi | eristettä | eristeitä |
| akkusatiivi | eriste; eristeen | eristeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eristeessä | eristeissä |
| elatiivi | eristeestä | eristeistä |
| illatiivi | eristeeseen | eristeisiineristeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eristeellä | eristeillä |
| ablatiivi | eristeeltä | eristeiltä |
| allatiivi | eristeelle | eristeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eristeenä | eristeinä |
| translatiivi | eristeeksi | eristeiksi |
| abessiivi | eristeettä | eristeittä |
| instruktiivi | – | eristein |
| komitatiivi | – | eristeine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eristee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | eristet- |
1. yleisesti aineen tai energian etenemistä rajoittava rajapinta
adjektiivit: eristeinen
eristekerros,eristelevy,eristemateriaali,eristevilla,kumieriste,lämmöneriste,lämpöeriste,muovieriste,pikieriste,rakennuseriste,sähköeriste,vesieriste,ääneneriste,äänieriste