etuosa – Wikisanakirja (original) (raw)
etuosa (10)
- jonkin konkreettisen sisä- tai ulkopuolelta tarkasteltavissa olevan edessä, usein etisimpänä, oleva taho tai puoli, jota usein voidaan tarkastella myös ylä- tai alapuolelta
Linja-auton etuosa on täynnä, mutta takaosassa on vielä istumapaikkoja.
Auton etuosa painui reilusti sisäänpäin.
Pihamme etuosaa on käytetty hautausmaana. - (oikeustiede) ennen vuotta 1930 solmittuja avioliittoja koskeva käsite, joka tarkoitti lesken oikeutta ottaa irtainta tavaraa jakamattomasta pesästä puolison kuoleman jälkeen (Wikipedia)
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | etuosa | etuosat | |
| genetiivi | etuosan | etuosien(etuosain) | |
| partitiivi | etuosaa | etuosia | |
| akkusatiivi | etuosa; etuosan | etuosat | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | etuosassa | etuosissa | |
| elatiivi | etuosasta | etuosista | |
| illatiivi | etuosaan | etuosiin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | etuosalla | etuosilla | |
| ablatiivi | etuosalta | etuosilta | |
| allatiivi | etuosalle | etuosille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | etuosana | etuosina | |
| translatiivi | etuosaksi | etuosiksi | |
| abessiivi | etuosatta | etuositta | |
| instruktiivi | – | etuosin | |
| komitatiivi | – | etuosine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | etuosa- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
1. jonkin edessä oleva osa
2. lesken oikeus ottaa irtainta tavaraa jakamattomasta pesästä puolison kuoleman jälkeen
| ruotsi: fördel |
|---|