halaus – Wikisanakirja (original) (raw)
halaus (39)
- lohduttava tai ystävällinen ele, jossa kädet puristetaan toisen ihmisen ympäri
- IPA: /ˈhɑlɑus/ tai /ˈhɑlɑu̯s/
- tavutus: ha‧la‧us / ha‧laus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | halaus | halaukset |
| genetiivi | halauksen | halaustenhalauksien |
| partitiivi | halausta | halauksia |
| akkusatiivi | halaus; halauksen | halaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | halauksessa | halauksissa |
| elatiivi | halauksesta | halauksista |
| illatiivi | halaukseen | halauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | halauksella | halauksilla |
| ablatiivi | halaukselta | halauksilta |
| allatiivi | halaukselle | halauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | halauksena | halauksina |
| translatiivi | halaukseksi | halauksiksi |
| abessiivi | halauksetta | halauksitta |
| instruktiivi | – | halauksin |
| komitatiivi | – | halauksine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | halaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | halaus- |
1. lohduttava tai ystävällinen ele, jossa kädet puristetaan toisen ihmisen ympäri
| englanti: hug espanja: abrazo m. ranska: câlin m. | ruotsi: kram saksa: Umarmung f. |
|---|
halaus Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 3963 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa