halkoa – Wikisanakirja (original) (raw)
halkoa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta halko
- halkaista, jakaa
Tila voidaan halkoa asianomistajan vaatimuksesta. - (kuvaannollisesti) kulkea jonkin läpi
Vapaana virtaava Kiiminkijoki halkoo maisemaa.
Aroa halkoo yksinäinen, kapea maantie.
Meri kimaltelee sinisenä, aaltoja halkovat purjeveneet värikkäine purjeineen loistavat sinistä taivasta vasten. - tehdä halkoja
Puiden koneellinen halkominen on nopeaa, mutta tilastojen mukaan vaarallista.
IPA: /ˈhɑlkoɑˣ/
tavutus: hal‧ko‧a
substantiivit: halkominen
halkoa hiuksia – suhtautua johonkin turhan pikkutarkasti
halkoa Kielitoimiston sanakirjassa