heilua – Wikisanakirja (original) (raw)

heilua (52) (taivutus[luo])

1. liikkua edestakaisin
2. horjua
3. (arkikieltä) kuljeskella päättämättömästi paikasta toiseen
4. (arkikieltä) oleilla, kuluttaa aikaa
   Mitäs täällä heilut?

• IPA: /ˈhei̯luɑˣ/
• tavutus: hei‧lu‧a

1. liikkua edestakaisin

• (liikkua edestakaisin) keikkua

• (horjua) hoippua

• (kuljeskella päättämättömästi) haahuilla

• (oleilla) notkua

• substantiivit: heiluminen, heilunta, heiluri

• verbit: heiluttaa

• jollekulle ei hyvä heilu

  1. jollekulle ei seuraa hyvää

• heilua kuin heinämies

  1. olla liiallisen toimelias

• Hei sun heiluvilles!

  1. leikkimielinen ja alatyylinen tervehdys

• laittaa/panna hihat heilumaan

  1. aloittaa työskentely (tehokkaastt)

• heilua Kielitoimiston sanakirjassa