helinä – Wikisanakirja (original) (raw)
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]
helinä (12)
- korkeataajuinen ääni, joka syntyy esim. useiden pienten metalli- tai lasiesineiden osuessa toisiinsa
Ääntäminen
[muokkaa]
- IPA: /ˈhelinæ/
- tavutus: he‧li‧nä
Taivutus
[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | helinä | helinät |
| genetiivi | helinän | helinöidenhelinöitten(helinäin) |
| partitiivi | helinää | helinöitä |
| akkusatiivi | helinä; helinän | helinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | helinässä | helinöissä |
| elatiivi | helinästä | helinöistä |
| illatiivi | helinään | helinöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | helinällä | helinöillä |
| ablatiivi | helinältä | helinöiltä |
| allatiivi | helinälle | helinöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | helinänä | helinöinä |
| translatiivi | helinäksi | helinöiksi |
| abessiivi | helinättä | helinöittä |
| instruktiivi | – | helinöin |
| komitatiivi | – | helinöine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | helinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
Etymologia
[muokkaa]
Käännökset
[muokkaa]
1. korkeataajuinen ääni
| englanti: jingle, tinkle | venäjä: звон |
|---|
Liittyvät sanat
[muokkaa]
- (läheisiä sanoja) kilinä
Yhdyssanat
[muokkaa]
Aiheesta muualla
[muokkaa]