helpottaa – Wikisanakirja (original) (raw)

helpottaa (53-C) (taivutus[luo])

1. lieventää (esim. kivun) haittavaikutuksia; tehdä siedettävämmäksi, lievittää
   Helpotin koti-ikävääni pullollisella koskenkorvaa.
   Ensimmäiset päivät ovat raskaita, mutta kyllä se siitä helpottaa.
2. tehdä helpommaksi
   Uudistuksella pyrimme helpottamaan verkkokaupassa asiointia.

• IPA: /ˈhelpotːɑː/

• tavutus: hel‧pot‧taa

• adjektiivi helppo (heikko vokaalivartalo helpo- + pääte -ttaa)[1]

• helpontaa

• substantiivit: helpottaminen, helpotus

• verbit: helpottua

• helpottaa Kielitoimiston sanakirjassa

1. ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.