huono – Wikisanakirja (original) (raw)
huono (1) (komparatiivi huonompi, superlatiivi huonoin) (taivutus[luo])
- laadultaan puutteellinen, kehno, heikkolaatuinen
- ei kehuttava, kelpaamaton, soveltumaton, taitamaton
Tämä ruoka on huonoa.
Vieraat tulivat huonoon aikaan.
Naapurin mies on huono juoksija.
Olin huono matematiikassa mutta hyvä kieliaineissa. - (säästä) sateinen, pilvinen, tuulinen, ruma
Tulipa huono ilma.
- IPA: /ˈhuo̯no/
- tavutus: huo‧no
1. laadultaan puutteellinen, kehno, huonolaatuinen
| azeri: pis bali: jele englanti: bad, worthless ersä: берянь [beŕań] espanja: malo esperanto: malbona hollanti: slecht italia: cattivo katalaani: mal kiribati: buaakaka kroatia: zao m. zla f. zlo n. latvia: slikts m., ļauns m. liivi: slikțõ mongoli: муу [muu] nenetsi: wema norja: dårlig | portugali: mau, ruim ranska: mauvais ruotsi: dålig saksa: schlecht somali: xun thai: ไม่ดี toki pona: ike tšekki: špatný turkki: önemsiz ukraina: поганий unkari: rossz vatja: paha venäjä: плохой vepsä: paha, hond viro: halb |
|---|