imu – Wikisanakirja (original) (raw)
imu (1)
- alipaineen aiheuttama nesteen tai kaasun liike
- liikkuvan esineen perässä oleva alipaine; liikkuvan veden tai ilman aiheuttama liike
Ajaa edellämenijän imussa.
Virran imu imaisi mukaansa.
- IPA: /ˈimu/, [ˈimu]
- tavutus: i‧mu
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | imu | imut | |
| genetiivi | imun | imujen | |
| partitiivi | imua | imuja | |
| akkusatiivi | imu; imun | imut | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | imussa | imuissa | |
| elatiivi | imusta | imuista | |
| illatiivi | imuun | imuihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | imulla | imuilla | |
| ablatiivi | imulta | imuilta | |
| allatiivi | imulle | imuille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | imuna | imuina | |
| translatiivi | imuksi | imuiksi | |
| abessiivi | imutta | imuitta | |
| instruktiivi | – | imuin | |
| komitatiivi | – | imuine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | imu- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
imuaine,imujalka,imujuuri,imukalat,imukanava,imukeräily,imukudos,imukuppi,imukärhi,imukärsä,imulava,imumadot,imuneste,imunystyrä,imupaperi,imupiiri,imupilli,imupumppu,imuputki,imurauhanen,imurihma,imusolmuke,imusolu,imusuodatus,imusuonentulehdus,imusuoni,imusuonipunos,imusuonisto,imusuulake,imutahti,imuventtiili,rasvaimu
- imu Kielitoimiston sanakirjassa