istukka – Wikisanakirja (original) (raw)
Istukka (placenta) [1]
Porakoneen istukka [3]
- (anatomia) nisäkäsnaaraiden (poislukien nokkaeläimet, pussieläimet) kohdunseinämästä ja sikiön ravitsemuskalvosta muodostuva elin
Istukka välittää sikiölle ravintoa ja happea emon verestä ja poistaa sikiön verestä hiilidioksidin ja muut kuona-aineet.
Istukka on elin, johon napanuora kiinnittyy lapsen kehittyessä raskauden aikana äitinsä kohdussa. - (kasvitiede) siemenaiheen kiinnityskohta sikiäimessä
- (tekniikka) työstökoneen osa terän tai kappaleen kiinnittämistä varten
- IPA: /ˈist̪ukːɑ/
- tavutus: is‧tuk‧ka
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istukka | istukat |
| genetiivi | istukan | istukoidenistukoittenistukkojen(istukkain) |
| partitiivi | istukkaa | istukoitaistukkoja |
| akkusatiivi | istukka; istukan | istukat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istukassa | istukoissa |
| elatiivi | istukasta | istukoista |
| illatiivi | istukkaan | istukkoihinistukoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istukalla | istukoilla |
| ablatiivi | istukalta | istukoilta |
| allatiivi | istukalle | istukoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istukkana | istukkoinaistukoina |
| translatiivi | istukaksi | istukoiksi |
| abessiivi | istukatta | istukoitta |
| instruktiivi | – | istukoin |
| komitatiivi | – | istukoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | istuka- | |
| vahva vartalo | istukka- | |
| konsonantti- vartalo | - |
2. kasvin siemenaiheen kiinnityskohta sikiäimessä
3. työstökoneen osa terän tai kappaleen kiinnittämistä varten
| englanti: chuck ruotsi: chuck | turkki: ayna |
|---|
adjektiivit: istukallinen
istukkarengas,kiristysistukka,lampunistukka,poraistukka,tankoistukka,venttiilinistukka
- istukka Kielitoimiston sanakirjassa
- istukka Tieteen termipankissa
- Artikkeli 3037 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa