juoni – Wikisanakirja (original) (raw)
juoni (26)
IPA: /ˈjuo̯ni/
tavutus: juo‧ni
Artikkeli 720 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
juoni (26)
- (salainen) ovela suunnitelma jotakuta vastaan tai jonkin saavuttamiseksi
punoa juonta, punoa juonia - (kirjallisuus, taide) kirjan, elokuvan tai muun teoksen tarinan kulku; (laajemmin tai kuvaannollisesti) toiminnan kulku, tapahtumien kulku, keskustelun looginen eteneminen
sai vihdoin juonen päästä kiinni -- ymmärsi lopultakin mistä on ollut kyse - (geologia) kallioperässä olleen raon täytteenä oleva laattamainen muodostuma
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juoni | juonet |
| genetiivi | juonen | juontenjuonien |
| partitiivi | juonta | juonia |
| akkusatiivi | juoni; juonen | juonet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juonessa | juonissa |
| elatiivi | juonesta | juonista |
| illatiivi | juoneen | juoniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juonella | juonilla |
| ablatiivi | juonelta | juonilta |
| allatiivi | juonelle | juonille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juonena | juonina |
| translatiivi | juoneksi | juoniksi |
| abessiivi | juonetta | juonitta |
| instruktiivi | – | juonin |
| komitatiivi | – | juonine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juone- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | juon- |
alkuaan merkinnyt 'uraa, viivaa' sitten 'tapaa, paha tapaa'[1]
1. viekas suunnitelma
| englanti: plot; intrigue, ruse, conspiracy, scheme espanja: trama, conspiración, complot puola: intryga ranska: ruse f., intrigue f., complot m. | ruotsi: intrig ukraina: інтрига; змова venäjä: интрига f., происки (monikollinen); заговор m. viro: intriig, riuge, salasepitsus; (salahanke, salaliitto) vandenõu |
|---|
adjektiivit: juonellinen, juonikas
verbit: juonia, juonitella, juontaa, juontua
juonikivilaji,juonimalmi,juoninäytelmä,juonipaljastus,juoniseloste,malmijuoni,salajuoni,sivujuoni,sotajuoni
olla juonessa mukana
- (kuvaannollinen) olla mukana jossakin (myös ei-salahankkeessa jotakuta vastaan)
juoni Kielitoimiston sanakirjassa
juoni
(taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä juonia
indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä juonia
imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä juonia
imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä juonia
↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 347. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.