kaatua – Wikisanakirja (original) (raw)
kaatua [1]
Kaatunut [1] juoma
Kaatunut [1] kuorma-auto
Kaatua [2] sodassa
Windows on kaatunut [5]
- menettää hallittu tasapaino; mennä ympäri tai kyljelleen; läikkyä astian reunojen yli
Pihakoivu kaatui myrskyssä.
Viljarekka kaatui ojaan Partalantiellä. (esaimaa.fi)
Vettä kaatui lattialle.
Paavi Benedictus XVI kaatui lomaillessaan Italian Alpeilla ja mursi ranteensa.
Objekti kaatuu kun sen painopistevektori poistuu objektin tukipisteiden välille syntyvän monikulmion sisältä.
Kylmää sotaa konkreettisesti edustanut muuri kaatui 25 vuotta sitten. - saada surmansa sodassa
- menettää asemansa tai valtansa
hallitus kaatui
Tsaarinvalta kaatui sodan pyörteissä. - mennä konkurssiin, mennä nurin
Yrityksiä on kaatunut ennätysvauhtia. - (tietotekniikka, tietokoneohjelmasta) lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla
kaato,keikahtaa,lentää nurin,mennä kumoon,murtua,luhistua
- substantiivit: kaatuminen
- verbit: kaatuilla
- kaatua Kielitoimiston sanakirjassa
- kaatua Suomen murteiden sanakirjassa
- kaatua Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 3988 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa