kahjo – Wikisanakirja (original) (raw)
Suomi
[muokkaa]
Adjektiivi
[muokkaa]
kahjo (1) (komparatiivi kahjompi, superlatiivi kahjoin) (taivutus[luo])
- (arkikieltä, halventava) sekopäinen
Siinä oli kahjo tyyppi!
Ääntäminen
[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑhjo/
- tavutus: kah‧jo
Liittyvät sanat
[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Aiheesta muualla
[muokkaa]
- kahjo Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]
kahjo (1)
- (arkikieltä, halventava) sekopäinen tyyppi
Se tyyppi oli kyllä täysi kahjo.
Taivutus
[muokkaa]
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | kahjo | kahjot | |
| genetiivi | kahjon | kahjojen | |
| partitiivi | kahjoa | kahjoja | |
| akkusatiivi | kahjo; kahjon | kahjot | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | kahjossa | kahjoissa | |
| elatiivi | kahjosta | kahjoista | |
| illatiivi | kahjoon | kahjoihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | kahjolla | kahjoilla | |
| ablatiivi | kahjolta | kahjoilta | |
| allatiivi | kahjolle | kahjoille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | kahjona | kahjoina | |
| translatiivi | kahjoksi | kahjoiksi | |
| abessiivi | kahjotta | kahjoitta | |
| instruktiivi | – | kahjoin | |
| komitatiivi | – | kahjoine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | kahjo- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
Liittyvät sanat
[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Aiheesta muualla
[muokkaa]
- kahjo Kielitoimiston sanakirjassa