kahvila – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

Kahvila

kahvila (12)

  1. paikka, josta voi yleensä ostaa paikalla nautittavaksi kahvia, teetä, virvoitusjuomia, leivonnaisia ja pikkulämpimiä
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kahvila kahvilat
genetiivi kahvilan kahviloidenkahviloitten(kahvilain)
partitiivi kahvilaa kahviloita
akkusatiivi kahvila; kahvilan kahvilat
sisäpaikallissijat
inessiivi kahvilassa kahviloissa
elatiivi kahvilasta kahviloista
illatiivi kahvilaan kahviloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kahvilalla kahviloilla
ablatiivi kahvilalta kahviloilta
allatiivi kahvilalle kahviloille
muut sijamuodot
essiivi kahvilana kahviloina
translatiivi kahvilaksi kahviloiksi
abessiivi kahvilatta kahviloitta
instruktiivi kahviloin
komitatiivi kahviloine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kahvila-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

kahvi + -la; oppitekoinen johdos[1]

anniskelukahvila,itsepalvelukahvila,kahvilaverho,kantakahvila,katukahvila,näköalakahvila,rantakahvila,ulkoilmakahvila,varhaiskahvila,yökahvila

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).