kakkonen – Wikisanakirja (original) (raw)
Kakkonen [1]
kakkonen (38)
- kahden numero, numero 2; numerolla kaksi merkitty tai järjestetty; toinen kohta jossain luettelossa tai hissin painikkeissa
- kilpailussa toiseksi sijoittunut, voittajalle hävinnyt
ikuinen kakkonen
Heikki tuli kakkoseksi. - toinen pesä pesäpallossa, kakkospesä
Kovasta yrityksestä huolimatta hän paloi kakkoselle. - toinen vaihde, kakkosvaihde
Joskus liukkaalla auttaa kun lähtee kakkosella.
vaihtaa kakkoselle - (lastenkieltä) iso hätä, kakkahätä
- (alatyyliä, slangia) peräaukko, anaali
painaa kakkoseen
kuivana kakkoseen
- IPA: /ˈkɑkːonen/
- tavutus: kak‧ko‧nen
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kakkonen | kakkoset |
| genetiivi | kakkosen | kakkostenkakkosien |
| partitiivi | kakkosta | kakkosia |
| akkusatiivi | kakkonen; kakkosen | kakkoset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kakkosessa | kakkosissa |
| elatiivi | kakkosesta | kakkosista |
| illatiivi | kakkoseen | kakkosiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kakkosella | kakkosilla |
| ablatiivi | kakkoselta | kakkosilta |
| allatiivi | kakkoselle | kakkosille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kakkosena(kakkosna) | kakkosina |
| translatiivi | kakkoseksi | kakkosiksi |
| abessiivi | kakkosetta | kakkositta |
| instruktiivi | – | kakkosin |
| komitatiivi | – | kakkosine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kakkose- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | kakkos- |
2. toinen kohta jossain luettelossa
3. kilpailussa toiseksi sijoittunut, voittajalle hävinnyt
| hollanti: tweede |
|---|
kakkosajaja,kakkosasunto,kakkosauto,kakkosjoukkue,kakkoskanava,kakkosketju,kakkoskoppari,kakkosmaali,kakkosmies,kakkosnelonen,kakkospainike,kakkospesä,kakkospolttaja,kakkospuoli,kakkosvahti,kakkosvaihde,kakkosverkko
- kakkonen Kielitoimiston sanakirjassa