kanerva – Wikisanakirja (original) (raw)
Kanerva
kanerva (10)
- kanervakasveihin kuuluva varpu Calluna vulgaris
- (yleisesti) mikä tahansa kanervien (Calluna) suvun kasvi
- IPA: /ˈkɑnerʋɑ/
- tavutus: ka‧ner‧va
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kanerva | kanervat |
| genetiivi | kanervan | kanervien(kanervain) |
| partitiivi | kanervaa | kanervia |
| akkusatiivi | kanerva; kanervan | kanervat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kanervassa | kanervissa |
| elatiivi | kanervasta | kanervista |
| illatiivi | kanervaan | kanerviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kanervalla | kanervilla |
| ablatiivi | kanervalta | kanervilta |
| allatiivi | kanervalle | kanerville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kanervana | kanervina |
| translatiivi | kanervaksi | kanerviksi |
| abessiivi | kanervatta | kanervitta |
| instruktiivi | – | kanervin |
| komitatiivi | – | kanervine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kanerva- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
Sanan alkuperä on tuntematon. Sillä on likimääräisiä vastineita lähisukukielissä: karjalan kanarva, vepsän kanabr', vatjan kanabro ja viron kanarbik. Venäjän murteellista sanaa канáбра pidetään lainana itämerensuomesta. Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.[1]
- substantiivit: kanervikko
kanervakasvi,kanervakäärme,kanervankukka,kanervanummi,kanervatyyppi,kellokanerva,kurjenkanerva
- kanerva Kielitoimiston sanakirjassa
- kanerva Tieteen termipankissa
- Artikkeli 4802 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 255. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.