kansalainen – Wikisanakirja (original) (raw)
kansalainen (38)
- valtiossa syntyperänsä tai hankkimansa aseman perusteella kansalaisoikeuksistaan nauttiva ja kansalaisvelvollisuuksistaan huolehtiva ja vastaava henkilö
- IPA: /ˈkɑnsɑˌlɑi̯nen/
- tavutus: kan‧sa‧lai‧nen
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kansalainen | kansalaiset |
| genetiivi | kansalaisen | kansalaistenkansalaisien |
| partitiivi | kansalaista | kansalaisia |
| akkusatiivi | kansalainen; kansalaisen | kansalaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kansalaisessa | kansalaisissa |
| elatiivi | kansalaisesta | kansalaisista |
| illatiivi | kansalaiseen | kansalaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kansalaisella | kansalaisilla |
| ablatiivi | kansalaiselta | kansalaisilta |
| allatiivi | kansalaiselle | kansalaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kansalaisena(kansalaisna) | kansalaisina |
| translatiivi | kansalaiseksi | kansalaisiksi |
| abessiivi | kansalaisetta | kansalaisitta |
| instruktiivi | – | kansalaisin |
| komitatiivi | – | kansalaisine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kansalaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | kansalais- |
substantiivit: kansalaisuus
eurokansalainen,kaksoiskansalainen,kansalaisadressi,kansalaisaktivismi,kansalaisillalliset,kansalaisjärjestö,kansalaiskasvatus,kansalaiskeräys,kansalaiskeskustelu,kansalaiskoulu,kansalaiskunto,kansalaisliike,kansalaisluottamus,kansalaismielipide,kansalaisoikeus,kansalaisopisto,kansalaispalkka,kansalaispiiri,kansalaispäivälliset,kansalaisrohkeus,kansalaissota,kansalaistaito,kansalaistoiminta,kansalaistottelemattomuus,kansalaisvapaus,kansalaisyhteiskunta,kunniakansalainen,maailmankansalainen,neuvostokansalainen,rivikansalainen
- kansalainen Kielitoimiston sanakirjassa