karkuri – Wikisanakirja (original) (raw)
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]
karkuri (6)
- henkilö tai eläin, joka on karannut jostakin
Niuvanniemen karkuri yhä pakosalla (yle.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑrkuri/
- tavutus: kar‧ku‧ri
Taivutus
[muokkaa]
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | karkuri | karkurit | |
| genetiivi | karkurin | karkurienkarkureidenkarkureitten | |
| partitiivi | karkuria | karkureitakarkureja | |
| akkusatiivi | karkuri; karkurin | karkurit | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | karkurissa | karkureissa | |
| elatiivi | karkurista | karkureista | |
| illatiivi | karkuriin | karkureihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | karkurilla | karkureilla | |
| ablatiivi | karkurilta | karkureilta | |
| allatiivi | karkurille | karkureille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | karkurina | karkureina | |
| translatiivi | karkuriksi | karkureiksi | |
| abessiivi | karkuritta | karkureitta | |
| instruktiivi | – | karkurein | |
| komitatiivi | – | karkureine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | karkuri- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
Etymologia
[muokkaa]
Käännökset
[muokkaa]
1. joka on karannut jostakin
| englanti: escapee, fugitive ruotsi: rymling | turkki: kaçak, firari |
|---|
Liittyvät sanat
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]
rintamakarkuri, sotilaskarkuri, vankikarkuri
Aiheesta muualla
[muokkaa]
- karkuri Kielitoimiston sanakirjassa