keikuttaa – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

keikuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. saada keikkumaan
   keikuttaa lanteitaan

Ääntäminen

[muokkaa]

• IPA: /ˈkei̯kut̪ːɑːˣ/
• tavutus: kei‧kut‧taa

Etymologia

[muokkaa]

• verbi keikkua (heikko vokaalivartalo keiku- + pääte -ttaa)

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Johdokset

[muokkaa]

• verbit: keikutella

Idiomit

[muokkaa]

• keikuttaa venettä

Aiheesta muualla

[muokkaa]

• keikuttaa Kielitoimiston sanakirjassa