keinua – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

keinua

1. yksikön partitiivimuoto sanasta keinu

Verbi

[muokkaa]

keinua (52) (taivutus[luo])

1. keikkua, heilua
2. kiikkua keinulaitteessa

Ääntäminen

[muokkaa]

• IPA: /ˈkei̯nuɑˣ/
• tavutus: kei‧nu‧a

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Johdokset

[muokkaa]

• substantiivit: keinuminen, keinunta
• verbit: keinahtaa, keinuttaa

Aiheesta muualla

[muokkaa]

• keinua Kielitoimiston sanakirjassa