koi – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

Wikipedia

koi

  1. komipermjakin kielitunnus, ISO 639-3 koi

koi (18)

  1. auringonvalo taivaanrannalla hieman ennen auringonnousua: aamunkoi, koitto, koite, päivänkoi, sarastus
    uuden päivän koi
  2. (vanhahtava, runollinen) itä
    Kokko lensi koilta ilmoin.
    Kotka lensi idästä.

Koi (Tineola bisselliella)

Koi (Tinea pellionella)

koi (18)

  1. (taksonomia, yleisesti) mikä tahansa aitokoiden eli varsinaisten koiperhosten heimoon (Tineidae) kuuluva koimaisten hyönteisten laji tai sellaisen yksilö
  2. (taksonomia, erityisesti) vaatekoi (Tineola bisselliella) tai turkiskoi (Tinea pellionella), joiden toukat syövät vaatteiden kuituja
    Ei koi syö eikä ruoste raiskaa.
  3. (vanhentunut) ruumiinmato, koisa, syöpä

koi (18)

  1. koristekarppi eli koikarppi (Cyprinus carpio haematopterus), karpista jalostettu värimuunnos
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koi koit
genetiivi koin koidenkoitten
partitiivi koita koita
akkusatiivi koi; koin koit
sisäpaikallissijat
inessiivi koissa koissa
elatiivi koista koista
illatiivi koihin koihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koilla koilla
ablatiivi koilta koilta
allatiivi koille koille
muut sijamuodot
essiivi koina koina
translatiivi koiksi koiksi
abessiivi koitta koitta
instruktiivi koin
komitatiivi koine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

koi

  1. rōmaji-transkriptio sanasta こい
  2. rōmaji-transkriptio sanasta コイ

koi (k`oi; gen koi, part koid)

  1. koi, koiperhonen (Tineidae)
    Seda ei riku koi ega rooste.
    Ei koi syö eikä ruoste raiskaa.
  2. (kuvaannollisesti) saituri, kitupiikki
    Oled sina aga üks koi!
    Olet sinäkin yksi kitupiikki!

Näytä/piilota taivutustaulukko

yksikkö monikko
nominatiivi koi koid
genetiivi koi koide
partitiivi koid koisid
illatiivi koisse koidesse
inessiivi kois koides
elatiivi koist koidest
allatiivi koile koidele
adessiivi koil koidel
ablatiivi koilt koidelt
translatiivi koiks koideks
terminatiivi koini koideni
essiivi koina koidena
abessiivi koita koideta
komitatiivi koiga koidega

koi (gen koi, part koid)

  1. (merenkulku) koija, makuusija veneessä tai laivassa
    Madrused magavad koides.
    Matruusit nukkuvat koijissa.

Näytä/piilota taivutustaulukko

yksikkö monikko
nominatiivi koi koid
genetiivi koi koide
partitiivi koid koisid
illatiivi koisse koidesse
inessiivi kois koides
elatiivi koist koidest
allatiivi koile koidele
adessiivi koil koidel
ablatiivi koilt koidelt
translatiivi koiks koideks
terminatiivi koini koideni
essiivi koina koidena
abessiivi koita koideta
komitatiivi koiga koidega