kokoelma – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Kivikokoelma [1

Kumiankkakokoelma [1]

Substantiivi

[muokkaa]

kokoelma (10)

  1. kerätty valikoima jonkin mallin mukaisesti järjestettynä
    Hänellä on iso kokoelma postimerkkejä.
  2. koostettu kirja
    runokokoelma
  3. yhden keräilijän omistamat tai näytteillä olevat taideteokset
  4. yhden muotitalon luomukset

Ääntäminen

[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokoelma kokoelmat
genetiivi kokoelman kokoelmien(kokoelmain)
partitiivi kokoelmaa kokoelmia
akkusatiivi kokoelma; kokoelman kokoelmat
sisäpaikallissijat
inessiivi kokoelmassa kokoelmissa
elatiivi kokoelmasta kokoelmista
illatiivi kokoelmaan kokoelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokoelmalla kokoelmilla
ablatiivi kokoelmalta kokoelmilta
allatiivi kokoelmalle kokoelmille
muut sijamuodot
essiivi kokoelmana kokoelmina
translatiivi kokoelmaksi kokoelmiksi
abessiivi kokoelmatta kokoelmitta
instruktiivi kokoelmin
komitatiivi kokoelmine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kokoelma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

1. kerätty valikoima esineitä järjestettynä

englanti: collection, set espanja: colección f. italia: collezione f. kroatia: zbirka f. ranska: collection f. romania: colecţie f. ruotsi: samling, uppsättning, kollektion, (tavel)galleri saksa: Sammlung f., Kollektion f. tšekki: sbírka f. ukraina: зібрання n., збірка f., колекція f. unkari: gyűjtemény venäjä: собрание n. vepsä: keraduz viro: kogu; kollektsioon

2. koostettu kirja

ukraina: збірник m., збірка f. venäjä: собрание n.; сборник m.

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Yhdyssanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 245 mA ja _elmA_-aines teon- ja tuloksennimissä