kula – Wikisanakirja (original) (raw)
kula f.
- pallo
- kuula
- kainalosauvat
chodzić o kulach – kulkea kainalosauvoilla
kula yl. (1) (yks. määr. kulan[luo], mon. epämäär. kulor[luo], mon. määr. kulorna[luo])
kúla f. (kyrillinen кула)
- IPA: /'kǔːla/
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | kúla | kúle |
| genetiivi | kúlē | kúlā |
| datiivi-lokatiivi | kúli | kúlama |
| akkusatiivi | kúlu | kúle |
| vokatiivi | kulo | kúle |
| instrumentaali | kúlōm | kúlama |
osmaniturkista, vrt. turkin kule
Николић, Мирослав (2011): kula, Речник српскога језика, ISBN 978-86-7946-004-2, s. 597