kuristaa – Wikisanakirja (original) (raw)

kuristaa [1]

kuristaa (53) (taivutus[luo])

1. pitää tiukasti kiinni jstk sen kaikilta puolilta puristaen sitä kasaan (yl. kurkkua)
2. vähentää moottorin tehoa estämällä ottoilman virtausta

• IPA: /ˈkurist̪ɑːˣ/
• tavutus: ku‧ris‧taa
• Germaaninen/varhaisskandinaavinen *kwerk(i)ja- tai kantaskandinaavinen *kvirkja-, vrt. muinaisislannin kyrkja[1].
• substantiivit: kuristaja, kuristaminen, kuristin, kuristus
• verbit: passiivinen kuristua

arkistua, ratkaisu, rikastua

• kuristaa Kielitoimiston sanakirjassa

1. ↑ Koivulehto, Jorma. Etymologisesti hämäriä -(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia. 2009 (PDF-Tiedosto. Viitattu 27.2.2015.)