kurkku – Wikisanakirja (original) (raw)
[1] Ruumiinosa
- IPA: /ˈkurkːu/
- tavutus: kurk‧ku
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kurkku | kurkut |
| genetiivi | kurkun | kurkkujen |
| partitiivi | kurkkua | kurkkuja |
| akkusatiivi | kurkku; kurkun | kurkut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurkussa | kurkuissa |
| elatiivi | kurkusta | kurkuista |
| illatiivi | kurkkuun | kurkkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurkulla | kurkuilla |
| ablatiivi | kurkulta | kurkuilta |
| allatiivi | kurkulle | kurkuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurkkuna | kurkkuina |
| translatiivi | kurkuksi | kurkuiksi |
| abessiivi | kurkutta | kurkuitta |
| instruktiivi | – | kurkuin |
| komitatiivi | – | kurkkuine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kurku- | |
| vahva vartalo | kurkku- | |
| konsonantti- vartalo | - |
1. ruumiinosa
| azeri: boğaz englanti: throat, gullet espanja: garganta f. galego: gorxa f. inarinsaame: čuudâ kroatia: grlo n. kurdi: qirik f. latvia: rīkle; kakls liettua: gerklė f., ryklė liivi: kurk mari: логар (logar) norja: strupe pohjoissaame: čotta | portugali: garganta f. puola: gardło n. ranska: gorge f. romania: gâtlej n. ruotsi: strupe, hals saksa: Kehle f. Hals m. tšekki: hrdlo turkki: boğaz ukraina: горло (horlo) venäjä: горло (gorlo) vepsä: kurk viro: kurk, kõri |
|---|
kultakurkku, kurkkukaramelli, kurkkukipu, kurkkulappu, kurkkulaulu, kurkkumikrofoni, kurkkumätä, kurkkupaise, kurkkupastilli, kurkkupeili, kurkkusyöpä, kurkkutabletti, kurkkutauti, kurkkutorvi, kurkkutulehdus, kurkkuääni, kurkunkansi, kurkunpää, Merenkurkku, raspikurkku, syväkurkku
[1] anatomia:
[1] anatomia:
mennä väärään kurkkuun
- (ruoasta tai juomasta) joutua henkitorveen
olla kurkkua myöten täynnä
- olla saanut tarpeekseen jostakin
kurkku Kielitoimiston sanakirjassa
kurkku Tieteen termipankissa
Artikkelit 879, 3063 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
[3, 4] Vihannes
- (yleisesti) mikä tahansa kurkkujen sukuun (Cucumis) kuuluva kurkkukasvien laji tai sellaisen yksilö
- (erityisesti) edellisiin kuuluva laji Cucumis sativus) tai sen yksilö
- edellisten vihanneshedelmä
IPA: /ˈkurkːu/
tavutus: kurk‧ku
muodossa gurkku sanan otti käyttöön Pehr Adrian Gadd vuonna 1768 < ruotsin sanasta gurka ’kurkku’[1]
3. vihanneshedelmä
| azeri: xiyar englanti: cucumber espanja: pepino m. esperanto: kukumo galego: cogombro m. hollanti: komkommer inarinsaame: kurkkâ, kurkku italia: cetriolo m. kroatia: krastavac m. kurdi: xiyar kymri: ciwcymbr latvia: gurķis liettua: agurkas liivi: guŗkõz norja: agurk norja (nynorsk): agurk m. pohjoissaame: gurká | portugali: pepino m. puola: ogórek m. ranska: concombre m. romania: castravete m. ruotsi: gurka saksa: Gurke f. tanska: agurk tšekki: okurka f. turkki: salatalık, hıyar ukraina: огірок m. (ohirok) unkari: uborka uzbekki: bodring valkovenäjä: агурок (ahurok) m. venäjä: огурец m. (ogurets) vepsä: kurk viro: kurk |
|---|
avomaankurkku, etikkakurkku, kasvihuonekurkku, kurkkukasvi, kurkkulava, kurkkulaulu, kurkkupikkelsi, kurkkusalaatti, kurkkuviipale, kurkuntaimi, hapankurkku, etikkakurkku, lavakurkku, maustekurkku, merikurkku, pikkukurkku, suolakurkku
kurkku Kielitoimiston sanakirjassa
kurkku Tieteen termipankissa
Artikkeli 879 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
kurkku (gen. kuurku)
- kurkku (kasvi)
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 201. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.