kuru – Wikisanakirja (original) (raw)
kuru (1)
- (geologia) veden uurtama kapea syvä laakso: tunturirotko
IPA: /ˈkuru/
tavutus: ku‧ru
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuru | kurut |
| genetiivi | kurun | kurujen |
| partitiivi | kurua | kuruja |
| akkusatiivi | kuru; kurun | kurut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurussa | kuruissa |
| elatiivi | kurusta | kuruista |
| illatiivi | kuruun | kuruihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurulla | kuruilla |
| ablatiivi | kurulta | kuruilta |
| allatiivi | kurulle | kuruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuruna | kuruina |
| translatiivi | kuruksi | kuruiksi |
| abessiivi | kurutta | kuruitta |
| instruktiivi | – | kuruin |
| komitatiivi | – | kuruine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuru- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
Vrt. saamen kielten samaa tarkoittavat sanat
kuru (1)
- prionin aiheuttama etenevä ja tappava aivosairaus, jota esiintyi Papua-Uudessa-Guineassa eräiden heimojen, erityisesti foren, jäsenillä ennen kuin nämä lakkasivat harjoittamasta rituaalista ihmissyöntiä
- suoralaina englannista
2. patologia
| englanti: kuru iiri: kuru m. | portugali: kuru m. ranska: kuru m. |
|---|
(sairaus) naurutauti
kuru Kielitoimiston sanakirjassa
kuru
- IPA: /ˈkuru/
kuru (ei monikkoa)
- kuru (tauti)
suoralaina foren kielen sanasta kuru (’tärisevä kuolema’)
(brittienglantia) /ˈkʊɹuː/
kuru kuru
- verbistä kuri
kuru (monikko kurukuru)
- oseanialaisesta kantakielestä < malaijilais-polynesialaisen kantakielen sanasta *kuʀuq
kuru
- kuru (tauti)
kuru m.
- kuru (tauti)
kuru
- rōmaji-transkriptio sanasta くる
kuru
kuru
- yksikön akkusatiivin maskuliinimuoto sanasta kurš
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin feminiinimuoto sanasta kurš
- (taivutusmuoto) yksikön instrumentaalin maskuliinimuoto sanasta kurš
- (taivutusmuoto) yksikön instrumentaalin feminiinimuoto sanasta kurš
- (taivutusmuoto) monikon genetiivin maskuliinimuoto sanasta kurš
- (taivutusmuoto) monikon genetiivin feminiinimuoto sanasta kurš
kuru
- indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä kurt
kuru
kuru m. (ei monikkoa)
- kuru (tauti)
kuru
- yksikön genetiivimuoto sanasta kur
- kuru (tauti)
kuru
- muinaisturkin sanasta kurıg
kuru
- yksikön akkusatiivin määräinen muoto sanasta kur
kuru
- syrjäseutu
- kapea käytävä
- (geologia) kuru
- kuru (tauti)