kutsu – Wikisanakirja (original) (raw)

kutsu (1)

  1. käsky- tai kutsuhuuto
  2. pyyntö saapua johonkin tilaisuuteen
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutsu kutsut
genetiivi kutsun kutsujen
partitiivi kutsua kutsuja
akkusatiivi kutsu; kutsun kutsut
sisäpaikallissijat
inessiivi kutsussa kutsuissa
elatiivi kutsusta kutsuista
illatiivi kutsuun kutsuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutsulla kutsuilla
ablatiivi kutsulta kutsuilta
allatiivi kutsulle kutsuille
muut sijamuodot
essiivi kutsuna kutsuina
translatiivi kutsuksi kutsuiksi
abessiivi kutsutta kutsuitta
instruktiivi kutsuin
komitatiivi kutsuine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kutsu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

verbistä kutsua

hääkutsu,illalliskutsu,istuntokutsu,iäisyyskutsu,kokouskutsu,kotiinkutsu,kutsuhuuto,kutsukilpailu,kutsukirje,kutsukortti,kutsuluettelo,kutsumerkki,kutsunappi,kutsunäyttely,kutsuohjaus,kutsuvieras,kutsuääni,kyläkutsu,päivälliskutsu,rukouskutsu,vierailukutsu

kutsu (gen kutsu, part kutsut)

  1. (lastenkieltä) hauva