kyrpä – Wikisanakirja (original) (raw)

kyrpä (10-E)

  1. (alatyyliä) siitin
    Annoin kyrpää naapurin ukolle.
  2. (alatyyliä) toisia kohtaan vihamielinen tai hankala henkilö; mulkku
    Vittu toi Jake on kyrpä!
  3. (alatyyliä) vahva kirosana
    Voi kyrpä, tietokoneeni meni nyt paskaksi!
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kyrpä kyrvät
genetiivi kyrvän kyrpien(kyrpäin)
partitiivi kyrpää kyrpiä
akkusatiivi kyrpä; kyrvän kyrvät
sisäpaikallissijat
inessiivi kyrvässä kyrvissä
elatiivi kyrvästä kyrvistä
illatiivi kyrpään kyrpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kyrvällä kyrvillä
ablatiivi kyrvältä kyrviltä
allatiivi kyrvälle kyrville
muut sijamuodot
essiivi kyrpänä kyrpinä
translatiivi kyrväksi kyrviksi
abessiivi kyrvättä kyrvittä
instruktiivi kyrvin
komitatiivi kyrpine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kyrvä-
vahva vartalo kyrpä-
konsonantti- vartalo -

Esiintyy ensimmäisen kerran sanakirjassa vuonna 1848: Johan Fredrik Wallin, Suomen- Wenäjän- ja Ruotsin-kielinen Sana-kirja, s. 360, painettu Hämeenlinnassa S. Nordenswanin kirjapainossa. Teoksessa Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja, Osa 1" vuodelta 1992 mainitaan, että sana esiintyisi ensimmäisen kerran Christfrid Gananderin kirjoituksissa vuonna 1786. Viron kielessä esiintyy niin ikään siitintä tarkoittava, kuitenkin neutraali sana "kürb" (Eesti mõistatused, s. 54, 2001, ISBN 9985811143). Näiden havaintojen valossa silloin tällöin esiintyvä käsitys siitä, että sana olisi n, 1800-luvun puoleenväliin asti tarkoittanut yksinäistä korkeaa (mänty)puuta, vaikuttaa epätodennäköiseltä.

1. siitin

afrikaans: piel amhara: ሙርጥ (murethe) arabia: زب (zubb), زبر (zubr), أير ('ayr) armenia: կլիր (klir) bengali: ধন (dhôn) bosnia: kurac, ćuna bulgaria: кур (kur), хуй (huj) englanti: cock, prick, dick espanja: polla f., verga f., (Meks.:) reata f., macana f. esperanto: kaco friisi: lul länsifriisi: pyst grönlanti: usuk heprea: זַיִן (záyin) hollanti: lul, pik iiri: slat indonesia: kontol, kanjut, burung islanti: drjóli, göndull italia: cazzo m. japani: チンコ (chinko), ちんぽ (chinpo) jiddi: שלאַנג katalaani: carall, polla, titola kiina: 雞巴 / 鸡巴 (jība), (diǎo) korea: (jot), 자지 (jaji) kreikka: πούτσα (pútsa), ψωλή (psolí), καυλί (kavlí) kroatia: kurac, kita, pimpek latvia: daikts, pipele, pimpis liettua: bybis makedonia: кур (kur), стап (stap), мандало (mandalo) marathi: नुन्नी (nunnī) navajo: acho' norja: kukk c, kuk c, pikk c norja (nynorsk): kukk m. odžibwa: niinag (oma) pohjoissaame: cillu, návli portugali: pinto m., pau m., caralho m. puola: chuj, fiut, kutas, kutafon, pała ranska: bite f., paf m., pine f., queue f., vit m., zob m. romania: pulă, miel ruotsi: kuk c, pitt c saksa: Pimmel m., Schwanz m., Nille f. serbia: курац / kurac skotti: slat slovakki: kokot sloveeni: kurec, kurac tanska: pik c thai: ควย (khuai) tšekki: čurák, šulin, pták turkki: yarak, sik udmurtti: кульы (kul'y), арбери (arberi) ukraina: хуй (huj) unkari: fasz, pöcs urdu: لنڈ (lãṇḍ) valkovenäjä: хуй (huj) venäjä: хуй (huj), хер (her) vietnam: cặt viro: munn, türa xhosa: itepu, ixhayana !xóõ: qʻào kantoninkiina: (diu)
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan):
vlaxinromani: peelo

1. siitin

1. siitin

2. henkilö

kyrpänaama, kyrvänjatke, kyrvänsyylä