lauma – Wikisanakirja (original) (raw)
Lauma
lauma (9)
- eläinten, erityisesti maanisäkkäiden joukko
- (halventava) ihmisjoukko, massa(t)
- (kuvaannollisesti) seurakunta, papin johtamat uskovaiset
- IPA: /ˈlɑu̯mɑ/
- tavutus: lau‧ma
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lauma | laumat |
| genetiivi | lauman | laumojen(laumain) |
| partitiivi | laumaa | laumoja |
| akkusatiivi | lauma; lauman | laumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laumassa | laumoissa |
| elatiivi | laumasta | laumoista |
| illatiivi | laumaan | laumoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laumalla | laumoilla |
| ablatiivi | laumalta | laumoilta |
| allatiivi | laumalle | laumoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laumana | laumoina |
| translatiivi | laumaksi | laumoiksi |
| abessiivi | laumatta | laumoitta |
| instruktiivi | – | laumoin |
| komitatiivi | – | laumoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lauma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
vanha germaaninen laina[1]
1. eläinten joukko
| bosnia: stado n. englanti: (karjaa) herd, (lampaita) flock, (susia, koiria) pack, (kissoja) clowder, (leijonia) pride, (kenguruita, apinoita) troop, (seeproja) zeal ersä: стада espanja: (karjaa) hato, (lampaita) rebaño, (pieni) manada hollanti: zwerm italia: gregge m., branco m. kroatia: stado n., krdo n., čopor m. montenegro: stado, стадо n. norja: flokk m. | puola: stado n. ranska: troupeau m., (susia) meute f. ruotsi: hjord saksa: Herde f. serbia: stado, стадо n. ukraina: череда f., стадо n. venäjä: стадо n. viro: kari |
|---|
kanalauma,karjalauma,koiralauma,lammaslauma,lapsilauma,laumaeläin,laumahenki,laumaihminen,laumaimmuniteetti,laumaliike,laumaolento,laumasielu,laumasuoja,laumavaisto,porolauma,puhvelilauma,sikalauma,sikolauma,sopulilauma,susilauma,turistilauma,vuohilauma
- lauma Kielitoimiston sanakirjassa
- lauma Tieteen termipankissa
- lauma Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 1081 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.