leipoa – Wikisanakirja (original) (raw)

leipoa [1]

Kissa leipoo [4]

leipoa (52-E) (taivutus[luo])

1. valmistaa leivonnaisia, jotka yleensä paistetaan
   Äiti opetti leipomaan sokerikakun.
   Sisko leipoi maukkaan juustokakun, eikä sitä tarvinnut edes paistaa.
   Kun leipoo, pysyvät kädet puhtaina.
2. tehdä jostakusta jotakin
   Oulussa leivottiin joukko Suomen mestareita.
   Johannasta leivottiin Miss Plastic (iltalehti)
3. ~ turpaan antaa turpaan, lyödä lättyyn
   Pitsaleipuri leipoi asiakasta turpaan (iltasanomat)
4. (kissasta) polkea jaloillaan sylissä tai vaatetetta

• IPA: /ˈlei̯poɑˣ/
• tavutus: lei‧po‧a

substantiivi leipä (vahva vokaalivartalo leip|ä- + pääte -oa)[1]

4. kissasta

• taikina

• substantiivit: leipoja, leipominen, leipomo, leipuri, leivonnainen, leivonta, leivos

Ks. myös yhdyssanat sivulla leivin-.

• leipomatuote

• leipoa Kielitoimiston sanakirjassa

• Artikkelit 231, 3608 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

1. ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 366 _O_-verbien rakenne ja merkitys