letti – Wikisanakirja (original) (raw)
Letit
- palmikkoa muistuttava kampaus, jossa hiuksia on koottu kimpuksi, mutta palmikoitu yhteen vain läheltä kärkeään
- palmikko
- (slangia) hiukset, tukka, fleda
- (slangia) pullapitko
Otatko koko letin?
- IPA: /ˈlet̪ːi/, [ˈle̞t̪ːi]
- tavutus: let‧ti
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | letti | letit | |
| genetiivi | letin | lettien(lettein) | |
| partitiivi | lettiä | lettejä | |
| akkusatiivi | letti; letin | letit | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | letissä | leteissä | |
| elatiivi | letistä | leteistä | |
| illatiivi | lettiin | letteihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | letillä | leteillä | |
| ablatiivi | letiltä | leteiltä | |
| allatiivi | letille | leteille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | lettinä | letteinä | |
| translatiivi | letiksi | leteiksi | |
| abessiivi | letittä | leteittä | |
| instruktiivi | – | letein | |
| komitatiivi | – | letteine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | - | ||
| heikko vartalo | leti- | ||
| vahva vartalo | letti- | konsonantti- vartalo | - |
< venäjä[1]
irtoletti,lettinauha,lettipää,liimaletti,rastaletti,rasvaletti,rehuletti,valkosipuliletti
- letti Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4055 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
letti
- monikkomuoto sanasta letto
letti
monikon maskuliinimuoto sanasta letto (joka on partisiipin perfekti sanasta leggere)
↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.