liota – Wikisanakirja (original) (raw)

liota (74-D) (taivutus[luo])

1. seisoa vedessä
   Anna sen liota yön yli niin tahra irtoaa paremmin.

• IPA: /ˈliot̪ɑˣ/
• tavutus: li‧o‧ta

vartalon liko- heikosta muodosta lio- ja suffiksista -ta

1. seisoa vedessä, jotta lika irtoaa

• substantiivit: likoaminen

• verbit: liottaa

• liota Kielitoimiston sanakirjassa

liota

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä liottaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä liottaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä liottaa