lohduttaa – Wikisanakirja (original) (raw)

lohduttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (yrittää) parantaa toisen pahaa mieltä esim. halaamalla tai sanomalla jotain mukavaa
   Anneli tuli halaamaan ja yritti lohduttaa, kun olimme hävinneet sen tärkeän pelin.

• IPA: /ˈlohdut̪ːɑːˣ/
• tavutus: loh‧dut‧taa

Mahdollisesti kirjakieleen luotu sana Kymeenlaakson murteen sanan lohtua ’sulaa, irrota’ pohjalta, josta myös saman murteen lohduttaa ’lohkaista, irrottaa’[1]

1. (yrittää) parantaa toisen pahaa mieltä esim. halaamalla tai sanomalla jotain mukavaa

• lohtu

• substantiivit: lohduttaminen, lohdutus

• verbit: lohdutella, lohduttautua

• lohduttaa Kielitoimiston sanakirjassa

• Artikkeli 213 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

1. ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”lohduttaa”.