lumota – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

lumota (74) (taivutus[luo])

1. saada lumon valtaan

Ääntäminen

[muokkaa]

• IPA: /ˈlumot̪ɑˣ/
• tavutus: lu‧mo‧ta

Etymologia

[muokkaa]

• substantiivi lumo (vartalo lumo- + pääte -ta (:-a-))[1]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Johdokset

[muokkaa]

• substantiivit: lumoaminen, lumooja, lumous
• verbit: lumoutua

Aiheesta muualla

[muokkaa]

• lumota Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]

1. ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys

Viitteet

[muokkaa]