mureke – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

mureke (48-A)

  1. (keittiö) Hienoksi hakatusta lihasta, kalasta tai muusta korvaavasta valmistettu höystetty ruoka, joka paistetaan uunissa tai kypsytetään höyrykeittimessä.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mureke murekkeet
genetiivi murekkeen murekkeidenmurekkeitten
partitiivi mureketta murekkeita
akkusatiivi mureke; murekkeen murekkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi murekkeessa murekkeissa
elatiivi murekkeesta murekkeista
illatiivi murekkeeseen murekkeisiinmurekkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi murekkeella murekkeilla
ablatiivi murekkeelta murekkeilta
allatiivi murekkeelle murekkeille
muut sijamuodot
essiivi murekkeena murekkeina
translatiivi murekkeeksi murekkeiksi
abessiivi murekkeetta murekkeitta
instruktiivi murekkein
komitatiivi murekkeine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo murekkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo - konsonantti- vartalo mureket-

Käytössä 1800-luvun lopusta.[1]

kalamureke,lihamureke,murekekyljys,murekekääryle,murekepihvi,murekeseos,mureketaikina

  1. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.